Hallitus leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta ensi vuonna 25 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 50 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus päätti leikata yleishyödyllisten yhteisöjen valtionavustusta 76 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen. Lastensuojelun keskusliitto kiteyttää, että osa näistäkin leikkauksista kohdistuu mahdollisesti lapsi- ja perhejärjestöihin.

– Porrastuksesta huolimatta leikkaukset ovat rajuja ja ne toteutetaan liian nopealla aikataululla. Sote-järjestöistä noin kolmasosa on lapsi- ja perhejärjestöjä. Leikkaukset heikentävät suoraan järjestöjen mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen työtä esimerkiksi mielenterveyden tukemisessa tai kiusaamisen ja perheväkivallan torjumisessa, liiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo tiedotteessa.

Lastensuojelun keskusliitto huomauttaa, että leikkaukset tehdään tilanteessa, jossa monet kriisit ja niiden jälkipuinnit ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista sekä lisänneet tuen tarvetta hälyttävästi.

Siimes muistuttaa, että hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut tavoitteeseen siirtää sote-palveluiden painopiste korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä.

– Järjestöt ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän toiminnan tuottamisessa. Haluaako hallitus romuttaa tämän työn? On ilmeistä, että hyvinvointialueiden ja kuntien kustannukset kasvavat, kun järjestöjen rahoitusta leikataan. Vaadimme, että hallitus etsii viimeistään budjettiriiheen mennessä vaihtoehdon sote-järjestöiltä leikkaamiselle, Siimes sanoo.

Liitto huomauttaa, että on vielä epäselvää, miten hallitus on arvioinut leikkausten lapsivaikutukset ja yhteisvaikutukset.

– Nyt on tärkeää tehdä huolellinen lapsivaikutusten arviointi ennen kuin esitykset tuodaan eduskuntaan. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on tuoreissa suosituksissaan kehottanut Suomea ryhtymään toimenpiteisiin vahvistaakseen lapsen oikeuksia koskevaa vaikutusarviointia lainsäädäntöprosessissa.

MYÖS nuorisoala pettyi budjettiriihen tuloksiin. Allianssin mukaan nuorten hyvinvointia uhkaavat muun muassa nuorisotyöhön kohdistuvat mittavat leikkaukset. Allianssin mukaan nyt ilmoitetut lisäpanostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat tarpeellisia, mutta ne jäävät yksittäisiksi toimiksi.

Ongelman ratkaiseminen vaatisi Allianssin mukaan kokonaisvaltaista otetta. Esimerkiksi hallituksen ehdottama 5 miljoonan euron kertapanostus koulukiusaamisen ehkäisyyn on Allianssin mukaan laastari, joka ei paikkaa tarvetta pitkäjänteiselle nuorisotyölle. Pitkäkestoinen koulunuorisotyö on tutkitusti paras keino ehkäistä koulukiusaamista.

– Nuorten hyvinvointi on koko kansakunnan ja hyvinvointivaltion olemassaolon kysymys. Se on kysymys paitsi nuorten hyvästä elämästä mutta myös kansantalouden kantokyvystä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Tähän suhteutettuna hallituksen esittämä lasten ja nuorten hyvinvointipaketti on täysin riittämätön, Allianssin toiminnanjohtaja Anna Musnterhjelm sanoo tiedotteessa.

Hallitus ohjaa rahoitusta myös lastensuojeluun, mielenterveyden chat-palveluihin, oppilaitosnuorisotyöhön, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn.

– Kiitämme hallitusta näistä panostuksista, mutta huomautamme, että lisäykset ovat hyvin vaatimattomia suhteessa tarpeeseen ja muihin nyt tehtäviin leikkauksiin. Lisäksi olemme erittäin huolissamme siitä, että hallitus aikoo leikata 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollosta palveluvalikoimaa rajaamalla. Toivomme, että tällä päätöksellä ei heikennetä lastensuojelua tai muita lasten ja perheiden palveluita. On myös selvää, että lastensuojelun kriisiä ei ratkaista keventämällä sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, Lastensuojelun keskusliiton Siimes sanoo.