- Sote-uudistuksen myötä lähipalvelut voivat loppua joiltain alueilta kokonaan, mikä voi ruokkia kehitystä edelleen, erityistutkija Pekka Karjalainen THL:stä sanoo.

THL:n tutkimukseen vastasi viime vuoden loka-marraskuussa 120 kuntien sosiaalityön ammattilaista Suomesta. Kyselyssä kartoitettiin heidän käsityksiään alueellisesta huono-osaisuudesta ja kuinka siihen voidaan sosiaalityön avulla vaikuttaa.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, minkälaisia sosiaalisia ongelmia he olivat havainneet keskittyvän muita alueita enemmän sille alueelle, jossa he itse työskentelivät. Työskentelyalueet vaihtelivat kaupunginosista kokonaisiin kuntiin.

Vastauksia saatiin 13 kunnasta, joista eniten Helsingistä (29), Oulusta (11), Kuopiosta (10), Lahdesta (10), Porista (9) ja Vantaalta (8).

Mielenterveysongelmien koettiin kasautuneen eniten

Vastaajista useampi kuin kaksi kolmesta kertoi mielenterveysongelmien keskittyneen eniten heidän työskentelyalueilleen. Myös päihteiden käytön, työttömyyden, elämänhallinta- ja velkaongelmien sekä köyhyyden arvioitiin keskittyneen alueellisesti. Vastaajista kolme viidesosaa arvioi, että nämä ongelmat painottuvat alueellisesti paljon tai erittäin paljon.

Vastaajia pyydettiin lisäksi nimeämään muita alueillaan ilmenneitä ongelmia. Eniten mainintoja tuli asumiseen liittyvistä ongelmista ja ilmiöistä. Sosiaalisten ongelmien oli havaittu esimerkiksi kasautuvan tiettyihin lähiöihin tai jopa yksittäisiin vuokrataloihin.

Vastausten perusteella pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa alueellisesti painottuvat ongelmat ovat erilaisia.

Pääkaupunkiseudulla alueellinen huono-osaisuus liittyy THL:n mukaan erityisesti asumiseen, esimerkiksi asunnon saamiseen ja pitämiseen. Muualla Suomessa taas painottuvat alueittain mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat.

Tuloeroihin ja työllistymiseen ei koeta voivan vaikuttaa

Tutkimuksen mukaan sosiaalialan ammattilaiset kokevat kasautuneisiin ongelmiin vaikuttamisen kaikkiaan hankalaksi. Parhaat vaikutusmahdollisuudet nähtiin olevan asiakkaiden hyvinvointiin, taloustilanteeseen ja harrastus- sekä liikuntamahdollisuuksiin liittyvissä asioissa.

Vähiten taas koettiin pystyvän vaikuttamaan tuloeroihin, työllistymiseen, rikollisuuteen ja alueen turvallisuuteen.

- Sosiaalityön ammattilaisten mukaan kunnissa ja jatkossa hyvinvointialueilla pitäisi vaikuttaa eniten mielenterveysongelmiin, päihteiden käyttöön ja asunnon saamiseen. He arvioivat, että pystyvät itse vaikuttamaan näistä (kolmesta) parhaiten asunnon saamiseen, Karjalainen toteaa.

Hänen mukaansa sosiaalityön toiminta-alueet tulisi rajata tarpeeksi pieniin maantieteellisiin alueisiin, jotta ammattilaiset voisivat tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa

- Sosiaalityön asiantuntijoita pitäisi myös kuulla aiempaa enemmän kaupunkisuunnittelussa, jotta alueellista huono-osaisuutta voitaisiin vähentää sen tiedon avulla, jota ammattilaisilla on, Karjalainen sanoo.