– Minulla on tiedossa, että on tulossa perinteisellä teknologialla valmistettuja koronarokotteita, jotka ovat osoittautuneet kohtuullisen tehokkaiksi. Jos nämä tulevat markkinoille, niin sekin on erinomaisen hyvä juttu, koska tiedän, että osa suhtautuu näihin uuden teknologian rokotteisiin sen teknologian vuoksi hyvin kriittisesti, Lohi sanoi.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vahvistaa, että markkinoille on saapumassa rokotteita, joiden toiminta ei perustu Pfizer-Biontechin ja Modernan hyödyntämään mRna-teknologiaan eikä muun muassa Astra Zenecan rokotteessa hyödynnettyyn adenoviruskuljettimeen.

– Novavaxin rokotteita on EU:n yhteishankinnoissa alkuvuodesta. Myyntilupaa odotetaan maaliskuun aikana, Nohynek sanoo.

– Novavaxin rokotteita on tulossa meille pieni määrä. Proteiiniadjuvantti voisi sopia vanhemmille ihmisille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.

Nohynekin mukaan Novaxin rokotteen teho ja saatavuus ovat toistaiseksi epäselviä.

Uusien rokotteiden lisäksi EU:ssa on tulossa markkinoille ainakin yksi MSD:n koronaviruslääke. Myös Pfizer on kehittänyt oman viruslääkkeensä, joka etenee seuraavaksi Euroopan lääkelaitoksen arvioitavaksi. Lohen mukaan uusia vakavaa tautimuotoa ja siitä seuraavia kuolemantapauksia ehkäiseviä lääkkeitä saatetaan saada Suomeen jo lähikuukausina.

– Meidän pitäisi varautua siihen, että meillä olisi lainsäädäntö valmiina myös tällaisten lääkkeiden käyttöönottoon ja niiden korvaamiseen silloin, kun ne katsotaan hoidon näkökulmasta kustannusvaikutuksiltaan tarkoituksenmukaisiksi, Lohi sanoo ja lisää, että uusia lääkkeitä voisi olla Suomessa käytössä jo tämän vuoden puolella.

Nohynek pitää uusia lääkkeitä tärkeänä asiana erityisesti immuniteetiltaan hauraiden ihmisten hoidossa, joiden rokotesuoja ei kahdenkaan rokoteannoksen jälkeen ole paras mahdollinen.

– Tällaisille ihmisille riittävän varhaisessa vaiheessa annettu viruslääke on todella tärkeä ja pystyy lieventämään tautia samalla tavoin kuin influenssan kohdalla.

Nohynek muistuttaa, että lääkkeiden saantiin vaikuttavat tuotantomäärät ja se missä järjestyksessä eri maat lääkkeitä saavat.

– Sitten on se mitä ne maksavat ja kuka ne korvaa. Siihen tarvitaan käypä hoito -suosituksia.

Lohi tähdentää rokotusten ottamisen tärkeyttä. Vaikka koronarokotteet eivät täysin estä viruksen tarttumista tai sen levittämistä, niin rokotetut sairastuvat harvemmin ja levittävät virusta huomattavasti rokottamattomia vähemmän.

– Sen takia on kaikkien etu, että mahdollisimman moni ottaa rokotteen ja täyden rokotesarjan. Se on myös tapa pitää pyörät pyörimässä ja yhteiskunta avoimena.

Paheneva epidemiatilanne saattaa Lohen mukaan vaatia koronapassin käytön laajentamista. Pakkorokotuksia hän ei kannata.

– Erityisesti terveydenhuoltoalalla työnantajien tilannetta pitäisi selkeyttää, että heillä olisi oikeus saada tietoa työntekijöiden rokotuksista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla halutaan suojata työkavereita ja erityisesti terveydenhuollon asiakkaita. Nämä kaksi asiaa vaatisivat selkeyttämistä. Ja kun näitä selkeytetään, sitä hyvin radikaalisti suomalaisia jakavaa kysymystä pakkorokottamisesta voidaan välttää.

Lohen käsityksen mukaan tartuntatautilain 47 pykälä, jossa pakkorokottaminen mainitaan, ei sovi suoraan nykyisen kaltaiseen tilanteeseen.

– Se on erittäin korkean kynnyksen takana. Tehty tilanteisiin, joissa vaikkapa terrori-iskulla levitetään isorokkoa. Siksi suhtaudun siihen aika varauksellisesti. Emme muutenkaan tarvitse toimia, jotka jyrkentävät ajattelutapojen eroja, vaan mieluummin yritetään toimia niin, että ne voisivat lientyä ja ihmiset voisivat luottaa siihen, että politiikassa toimitaan viisaasti ja luotetaan lääketieteen parhaaseen asiantuntemukseen.

Nohynekin mukaan epidemiatilanteessa mennään parhaillaan kovaa vauhtia huonompaan suuntaan.

– Huoli on, että kun melkein 20 prosenttia ihmisistä on rokottamatta. Totta kai se tarkoittaa, että tulee vakavia sairastumisia. Toisaalta meillä on rokotteet, jotka toimivat erittäin hyvin. Vaikka tulee läpäisyinfektioita, ne ovat oireettomia tai lieväoireisia. Sairaalaan joutumisten syynä on usein taustalla vaikuttava perussairaus.

Britanniassa havaittu koronaviruksen uusi ay4.2 delta -mutaatio on vielä liian tuore, että siitä olisi riittävästi tietoa. Nohynekin mukaan toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että uusi muunnos läpäisisi hirveän paljon pahemmin rokotesuojan.