Stadin työväenkirjallisuuspäivillä puhuttiin taas vilkkaasti kirjoista ja politiikasta

Kuva: Jari Soini
Kirjailija-ohjaaja Virpi Haatainen ja näyttelijä Ella Pyhältö tulivat Stadin työväenkirjallisuuspäiville kertomaan Edith Södergranista ja Hagar Olssonista kertovasta näytelmästä, joka saa pianb ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterissa.

Kolmatta kertaa järjestetty Stadin työväenkirjallisuustapahtuma ”Aatosta jaloa – marraskuun valoa” keräsi tänäkin vuonna mukavasti kansaa Työväenliikkeen kirjaston, JHL:n ja perjantaina myös KAVI:n tiloissa pidettyihin sessioihin.

Esimerkiksi Sirpa Kähkösen jututustuokio olisi tarvinnut vähän JHL:n Ympyräsalia isomman tilan, jotta kaikki olisivat mahtuneet kuulemaan istumapaikoilta kaunokirjallisuuden tuoreen Finlandia-ehdokkaan ajatuksia hänen syksyn romaanistaan ”Tankkien kesä”.

Kähkönen kertoi toimittaja Veli-Pekka Leppäsen haastattelemana muun muassa romaaninsa aatteellisesta perustasta ja sen asettumisesta sotavuosiin sijoittuvan Kuopio-sarjansa jatkumoon. Tankkien kesähän loikkaa sarjan edellisen romaanin vaiheista 25 vuotta eteenpäin, ”Prahan kevään” tukahtumisen hetkiin 1968. Kähkönen oli itse tuolloin nelivuotias, jotenkovin omakohtaisia kokemuksia hän ei ole pystynyt romaaniinsa välittämään.

– Tämän kirjan on tehnyt itselleni jännittäväksi se, että siinä on fuusio siitä, mitä itse olen jo elänyt ja mitä olen menneestä elämästä kuvitellut. Romaanini ihmisissä yhdistyy eri puolia siitä, miten olen kokenut ympäröivän maailmaa, Kähkönen kuvaili

Samassa salissa pidetyt dekkari-istunnot tuntuivat myös vetävän mukavasti väkeä. Se osoitti, että työväenkirjallisuuspäivän tiukkarajaisuutta kaihtava ohjelmistolinjaus on paikallaan tulevaisuudessakin, vaikka painopiste tietysti työväenhenkisessä aatteellisuudessa pysyykin.

Näitä enemmän kirjallisesti (ja myös draamallisesti) kuin aatteellisesti suuntautuneita tuokioita tämän vuoden työväenkirjallisuuspäivillä oli myös näytelmäkirjailija-ohjaaja Virpi Haataisen ja näyttelijä Ella Pyhältön osuus, jossa he kertoivat pian Espoon kaupunginteatterissa ensi-iltaan tulevasta näytelmästä ”Koska olet minun”. Haataisen kirjoittama draama  kuvaa kahden kirjailijan, nuorena nukkuneen Edith Södergranin ja suomenruotsalaiseen vasemmistoölymystöön kuuluneen Hagar Olssonin monimutkaista suhdetta, joka oli paitsi Suomen 1920-luvun moraali-ilmastossa ongelmallinen, myös kirjallisen kilvoittelun leimaama.

– Emme ole tekemässä näyttämölle elämäkertaa tai näköispatsaita. Meillä keskiössä on Edithin ja Hagarin rakkaussuhde ja omistamisenhalu. Edithän halusi omistaa Hagarin, Hagar taas Edithin kirjallisen petinnön tämän kuoleman jälkeen, kertoi Virpi Haatainen

Draamateema sai myös pientä lisädramatiikkaa siitä, että toinen Edith Södergrania näyttelevä Helena Kallio joutui jättämään keikan väliin loukattuaan varsin pahoin jalkansa. Sen vuoksi näytelmäkatkelmat kirjallisuuspäivässä jäivät näkemättä, mutta ensi-ilta ei näillä näkymin vaarassa.

Poliittisinta antia ”Aatosta jaloa” -tapahtumassa oli perjantaisen, nyt toista kertaa järjestetyn Kapinarunoillan ohella lauantain keskusteluohjelmaosuuden päättänyt sessio ”Kääritäänkö hihat”, jossa pohdiskeltiin sen kuuluisan punavihreän kuplan kestävyyttä eli vasemmiston ja vihreiden ohjelmayhteistyön mahdollisuuksia.

 

Keskustelua aiheesta

”Finland has it all” – Monty Python -legenda pyyhkii Suomi-laulullaan brändiryhmillä lattiaa

Satavuotias Suomi sai persoonalliset onnittelut Englannista koomikko Michael Palinilta.

Thank You, Mr Michael Palin!

Monty Python -jäsenen sinivalkoinen tervehdys 100-vuotiaalle tekee enemmän Suomi-kuvaa kuin viralliset brändiryhmät muistioineen.

YouTubessa eilen julkaistulla Finland 100 greeting –videoclipillä Palin laulaa Monty Python -komediaryhmän klassisen Finland-laulun.

Legendaarisen brittiläisen komediaryhmän 74-vuotias jäsen muistaa eleellä Suomea ja suomalaisia.

Suomen Lontoon suurlähetystö jakoi videon eilen Facebook-sivuillaan. Videon alla olevassa kommenttiketjussa sitä kehutaan jo kilvan: ”That is so good!, Brilliant!, Legendary!”

Videotervehdys on osa Suomen satavuotisjuhlavuoteen liittyviä tempauksia.

Ja näin Palin videolla maatamme hehkuttaa:

Finland, Finland, Finland
The country I quite want to be
Your mountains are lofty
Your treetops so tall

Finland, Finland, Finland
Finland has it all

You’re so sadly neglected
and often ignored
a poor second to Belgium
when going abroad

Finland, Finland, Finland,
the country I quite want to be
Finland, Finland, Finland,
A 100 years, you see

Finland on Palinin säveltämä ja esittämä Python-laulu. Laulun lopun sanoja hän on mukaillut juhlavuoteen sopivaksi.

– Toivon teille kaikkein parasta 100-vuotisjuhlavuotenanne. Pidän suuresti kaikesta suomalaisesta, koomikko sanoo videolla.

– Luultavasti minulla on myös suomalaista verta. Ah, tuolla, ylhäällä hyllyssäni, hän vitsailee ja katsoo ylöspäin.

Finland, Finland, Finland,
A 100 years, you see.

Alunperin vuonna 1980 julkaistun huumorilaulun originaalivideo ”Monty Python – Finland (Official Lyric Video)” on kerännyt YouTubessa lähes 190 000 näyttökertaa.

Michael Palinilla on myös muita yhteyksiä Suomeen. Televisiolle tehdyssä dokumenttisarjassa Navalta navalle (1992) Palin saunoi Suomessa ja matkusti junalla Rovaniemeltä Helsinkiin.

Monty Python oli brittiläinen komediaryhmä, joka loi maineensa uudenlaisella anarkistisella huumorilla.

Vuonna 1969 Michael Palin alkoi tehdä Monty Pythonin Lentävä Sirkus -sarjaa (1969-1974) yhdessä Terry Jonesin, Graham Chapmanin, John Cleesen, Eric Idlen ja Terry Gilliamin kanssa.

Ryhmän tuotannolla on ollut suuri vaikutus kulttuuriin ja kieleen kotisaarellaan sekä komedian tekoon kansainvälisesti. Useissa suomalaisissa viihdeohjelmissa on nähty enemmän tai vähemmän suoria Python-lainoja.

Michael Palin on tullut tunnetuksi myös monista BBC:n matkailudokumenttisarjoista. Lisäksi hän on julkaissut matkakirjoja ja kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta.

Ennen Palinia amerikkalainen tv-juontaja Conan O´Brien lähetti jo alkuvuodesta oman videotervehdyksensä satavuotiaalle Suomelle Washingtonin Suomen suurlähetystön kautta.

Kävijätahti ei kun kiihtyy Helsingin uudessa kaupunginmuseossa – puolen miljoonan raja jo rikki

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Museonjohtaja Tiina Merisalo (vasemmalla) otti vastaan Helsingin uuden kaupunginmuseon 500 000:nnen asiakkaan Alexis Kallion, joka oli poikansa Jasparin kanssa menossa Lasten kaupunkiin.
Uudistunut Helsingin kaupunginmuseo avattiin viime vuoden toukokuussa Senaatintorin laidalle. Kaupunginmuseo saavutti vuoden 2016 kävijätavoitteensa neljässä kuukaudessa ja keräsi vuoden loppuun mennessä peräti 315 334 kävijää, millä noustiin Suomen kolmanneksi suosituimmaksi museoksi. Vuonna 2017 kävijätahti on vain kiihtynyt ja museossa on alkuvuonna vieraillut jo 185 000 kävijää, joka ennustaa kaikkien aikojen ennätysvuotta. Puolen miljoonan kokonaiskävijämäärän raja meni jo rikki.

– Uskomme, että kävijäsuosioon vaikuttaa museon helppo lähestyttävyys ja mahtava julkisuus toukokuussa niin Vuoden museo 2017 -palkinnosta kuin arvostetun brittiläisen Museums + Heritage Awards -museokisan kansainvälisen sarjan voitosta, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo.

Museon 500 000:s kävijä astui museoon keskiviikkona 19.7., kun Alexis Kallio tuli Helsingin Munkkivuoresta kolmivuotiaan poikansa Jasparin kanssa viettämään aikaa Lasten kaupungissa, jotta ”Jasparilla olisi jotakin mukavaa tekemistä”.

Museovieraat ovat olleet kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita, ja ennen kaikkea helsinkiläisiä, jotka ovat löytäneet museosta uuden olohuoneen itselleen. Museo on auki joka päivä ja museoon on aina vapaa pääsy.

Tällä hetkellä kaupunginmuseossa voi Lasten kaupungin lisäksi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, virtuaalielämys Aikakoneessa ja Helsexinki-näyttelyssä, joka on avoinna 28.1.2018 saakka.

Keskustelua aiheesta

Itämeren vedenalaista kulttuuriperintöä kartoitetaan laajasti

Kuva: Museovirasto/Niko Anttiroiko
Sukeltaja tekemässä kartoitustyötä Raaseporin Slätlandetin hylkyalueella.

Itämeren maat pyrkivät merialuesuunnittelun kansainväliseksi mallialueeksi, onhan Itämeren vedenalainen kulttuuriperintö on maailmanlaajuisella mittapuullakin poikkeuksellisen monipuolista ja hyvin säilynyttä.

BalticRIM (Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management) -hankkeessa merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä ja Euroopan merialuesuunnittelua tuodaan lähemmäs toisiaan. Hankkeessa kartoitetaan esimerkiksi Itämeren ja Suomen kiinnostavimpia laivaloukkuja eli hylkykeskittymiä, merellisiä taistelualueita ja vedenalaisia kulttuurimaisemia. Samalla parannetaan merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä ja tuetaan niin sanottua sinistä kasvua, kuten merellistä matkailua.

Suomessa laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä maaliskuun 2021 loppuun mennessä.  Eri puolilla Itämerta ja Suomea tehtävillä BalticRIM-hankkeen kenttätöillä tuotetaan uutta tietoa merellisestä kulttuuriperinnöstä. Sirpaleisen tiedon sijaan kartoitetaan laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, joita ovat esimerkiksi juuri vanhat satamat, taistelualueet ja hylkykeskittymät.

Sukeltajat, paikalliset toimijat ja asukkaat jakavat arvokasta kokemusperäistä tietoaan työpajoissa. Kävijäkyselyillä kartoitetaan sukeltajien mieltymyksiä ja toiveita. Hankkeen tutkimusosuudessa tarkastellaan myös vedenalaisen maiseman kokemista. Näin luodaan hyviä käytäntöjä erilaisten merellisten kulttuuriperintöalueiden määrittelyyn, suunnitteluun, konflikti- ja synergiatarkasteluihin sekä kestävän sinisen kasvun, kuten merellisen kulttuuriperintöturismin, edellytyksiin. Hanke tekee yhteistyötä myös useiden merialuesuunnittelun ja kulttuuriperintöturismin hankkeiden kanssa.

Syksyllä 2017 virallisesti käynnistyvän ja kesään 2020 jatkuvan BalticRIM-hankkeen kumppaneina on Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä.  Suomesta mukana ovat hankkeen pääkumppaneina Museovirasto, Metsähallitus ja Turun yliopisto. Hanke on saanut EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeen statuksen.

Keskustelua aiheesta

Yöttömän yön kreisi meininki

Kuva: Getty Images

Ympärivuorokautisen valon täyttämä kesäpäivänseisaus ei ole koskaan ollut ihan pikku juttu täällä pohjolassa.

Esikristilliseen aikaan suomalaiset käyttivät vuoden valoisimman yön taivaan mahtavimman hallitsijan, Ukko ylijumalan, juhlistamiseen.

Kylän väki kokoontui yhteen, ja railakkaissa juhlissa syöpöteltiin, juopoteltiin, karkoiteltiin pahoja henkiä ja toivottiin Ukolta suopeutta sadolle ja hyvälle hedelmällisyydelle.

Monin paikoin uskottiin, että mitä kovempi möykkä ja meno ja mitä juopuneemmat juhlijat, sitä runsaampaa satoa sopi odottaa.

Kristinusko saapui maahamme ja pakanalliset bakkanaalit hirvittivät papistoa. Kirkko päätti uudistaa keskikesän juhlan ja nimesi päivän Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Johanneksen nimestä muotoutui kätevästi nimi juhannus.

1600-luvun tienoilla kirkko varoitti kansaa tanssimasta ja juopottelemasta Kastajan syntymäpäivänä. Joillekin onnettomille talonpojille räpsähti sakotkin moisesta öykkäröinnistä.

Yöttömän yön juhlintaan tykästyneet suomalaiset kuitenkin loppujen lopuksi viis veisasivat rajoittavista määräyksistä, joten perinteet jatkuvat vahvoina, eikä kirkko ole tähän päivään mennessä kyennyt vaikuttamaan juhannusjuhlien kristillisestä näkökulmasta arveluttaviin, Suomen muinaisuskonnoista kumpuaviin piirteisiin.

Keskustelua aiheesta

Helsingin kirjamessuilla avoimet ovet kaikille ysiluokkalaisille

Kuva: Messukeskus
Helsingin kirjamessujen KirjaKallio-lava on ollut nuoria äärelleen houkutteleva kohtauspaikka.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Kirjamessut kutsuu kaikki maamme yhdeksäsluokkalaiset veloituksetta kirjamessuille 26.–29.10.2017 Messukeskukseen Helsinkiin. Kirjamessut haluaa nuoret kirjallisuuden pariin ja innostaa heitä lukemaan entistä enemmän. Kirjamessut esittelee laaja-alaisesti kirjallisuutta ja nuorille on järjestetty erityisen paljon ohjelmaa tänäkin vuonna. Yhdeksäsluokkalaiset voivat tulla messuille joko ryhmänä opettajansa kanssa tai yksityishenkilönä viikonloppuna.

Yläkoululaisille suunnattua ohjelmaa järjestetään messuilla kaikkina päivinä. Suositulla KirjaKallio-lavalla Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijat haastattelevat tämän hetken mielenkiintoisimpia kirjailijoita ja vaikuttajia. Haastattelujen lisäksi ohjelmassa on paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Kallion lukion opiskelijat ovat itse tuottaneet ohjelman ja valinneet siellä esiteltävät kirjat.

– Kutsumme ysiluokkalaiset messuille, sillä haluamme nyt erityisesti tukea heidän lukemistaan. Ysiluokkalaiset ovat peruskoulun päättyessä suurten elämänvalintojen edessä. Mitä opintovalinnat kullakin lienevätkään, lukeminen lisää ymmärrystä elämästä. Sivistys on vahvasti läsnä kirjamessuilla, jossa keskustellaan moniäänisesti paitsi ajankohtaisista, mutta myös ikuisista aiheista, kuten rakkaudesta ja kuolemasta.  Lukemalla oppii paljon asioita, näkee asiat eri näkökulmista ja oppii ymmärtämään miltä asiat tuntuvat toisen kengissä, sanoo kirjamessujen ohjelmajohtaja Jan Erola.

Yhdeksäsluokkalaiset voivat tulostaa oman pääsylipun Helsingin Kirjamessuille tapahtuman verkkosivuilta 15.8.2017 alkaen.

Kirjamessujen lopullinen ohjelma julkistetaan 12.9.2017.

Keskustelua aiheesta