x

Stark-myymälöitä saatetaan sulkea, 170 työpaikkaa vaarassa

DT Finland Oy sulkee mahdollisesti kuusi Stark-myymälää eri puolilla Suomea, minkä vuoksi yhtiön henkilöstö saattaa alustavan arvion mukaan vähentyä enintään 170:llä.

DT Finlandilla on yhteensä 1 200 työntekijää. Yhtiö kertoi yt-neuvottelujen aloittamisesta tiedotteessaan tänään.

Neuvottelut Stark-myymälöiden sulkemisesta aloitetaan Kouvolassa, Kokkolassa, Torniossa, Savonlinnassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Lisäksi Kuopiossa ja Oulussa neuvotellaan paikkakuntien Stark-myymälöiden yhdistämisestä.

 

AVAINSANAT

SAK: Rakennusalalla edelleen tuhansia työttömiä

SAK ei kannata rakennusalan ammattien avaamista Uudellamaalla EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Sen sijaan rakennusalan ammattilaisten rekrytointia muualta Suomesta ja muista EU-maista on keskusjärjestön mielestä tehostettava.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö peräänkuuluttaa kunnollisia kannusteita, joilla voidaan helpottaa ihmisten muuttamista työn perässä.

– Vuoden alussa voimaan tullut liikkuvuusavustus on askel oikeaan suuntaan, mutta ei alkuunkaan riittävä toimenpide, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

Hänen mukaansa maan sisäistä työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa muun muassa asuntopolitiikalla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on halukas muuttamaan, mutta hänen on vaikea saada vanhaa asuntoaan myytyä.

– Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä noin 10 000 oli helmikuussa työttömänä. Heistä vain joka kymmenes asui Uudellamaalla.

Kyntäjä huomauttaa, että rakennusalan työvoimantarpeeseen voidaan vastata myös työvoimapoliittisella koulutuksella ja tehostamalla rekrytointia alalle.

Uudenmaan Ely-keskus esittää rakennusalan työmarkkinoiden avaamista EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. SAK ei pidä ratkaisua perusteltuna tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja työehtojen valvonnan resurssit puutteelliset.

– Jos työmarkkinat avataan, vaarana on harmaan talouden ja työehtojen kuten palkkojen polkumyynnin lisääntyminen. Ruotsissa työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan lisännyt rikollisuutta, Eve Kyntäjä sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen Ely-keskusten päätöksentekoprosessi ei selvästikään toimi, kun siinä ei tarvitse huomioida koko maan työmarkkinoiden tilannetta eikä hallitusohjelman linjauksia.

Palkansaajajärjestöt vaativat EU:ta puuttumaan Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin – ”On kestämätöntä, että…”

Kuva: Thinkstock
EU ja Britannia tarvitsevat jatkossakin toisiaan. – Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä, FinUnions toteaa kannanotossaan. FinUnions on SAK:n, STTK:n ja akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt (YTN) yhteinen EU-edustusto.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan tällä hetkellä EU:ssa tärkeintä on torjua unionin hajoaminen. Hän painottaa, että on on puututtava Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin.

 – Brexit oli pitkälti reaktio globalisaation haittapuolia vastaan, Kuusisto katsoo.

–  On kestämätöntä, että EU:n kansalainen voi menettää työpaikkansa siksi, että toisesta maasta lähetetylle työntekijälle saa maksaa alhaisempaa palkkaa. Tai siksi, että EU:hun saa tuoda tuotteita, jotka ovat halpoja sen vuoksi, että niiden valmistaja on saanut massiivisia, EU:ssa kiellettyjä valtiontukia.

Britannian eroneuvottelut alkoivat virallisesti tänään.

Neuvotteluissa on Kuusiston mielestä tavoiteltava mahdollisimman tiiviitä suhteita.

– EU ja Britannia tarvitsevat toisiaan. Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä.

Jatkossa EU:n on edistettävä kestävää talouskasvua, jotta estetään populististen EU-erovaatimusten menestys muissa maissa.

FinUnions listaa palkansaajien kannalta tärkeimmät, kestävään talouskasvuun tähtäävät EU-aloitteet julkaisussaan Palkansaajien ajankohtaiset EU-hankkeet.

FinUnions peräänkuuluttaa sekä reilua kauppaa että EU-jäsenmaiden yhteisesti ohjattua panostusta tutkimus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Samalla on jatkettava markkinoiden avaamista.

FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt, YTN:n, EU-edustusto.

Suomalaiset tekivät yli kahdeksan miljoonaa ulkomaan turistimatkaa

Viro oli viimekin vuonna suomalaisten suosikkikohde.

Suomalaiset tekivät viime vuonna aiempaa enemmän vapaa-ajanmatkoja Ruotsiin, Espanjaan ja Italiaan, kertoo Tilastokeskus. Myös matkat Venäjälle lisääntyivät parin vuoden notkahduksen jälkeen.

Perinteisistä suosikeista Ranskaan ja Saksaan matkustettiin vähemmän kuin vuonna 2015. Myös Aasia menetti suosiotaan vapaa-ajan matkakohteena.

Viro säilytti edelleen asemansa suomalaisten suosituimpana matkakohteena, vaikka matkoja tehtiinkin hieman edellisvuotta vähemmän. Päiväristeilyt Viroon vähenivät, mutta yön yli kestäneet risteilyt lisääntyivät.

Kaikkiaan suomalaiset tekivät viime vuonna ulkomaille yli kahdeksan miljoonaa vapaa-ajanmatkaa.

 

 

Keskustelua aiheesta

Asuntolainojen lisäsääntely nostaisi asuntolainan marginaalia – mutta hidastaako se työvoiman liikkumista?

Asuntolainojen korot uhkaavat nousta.

Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.

– Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.

 

– On parempi ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja ylikuumenemista, joilla on ikävät seuraukset koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta kuin seisoa tumput suorina, johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) perusteli valmisteilla olevaa päätöstä.

Liikepankki ei usko ylivelkaantumiseen

Muutosta on valmisteltu viranomaistyönä ja se tulikin yllätyksenä pankeille. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller on asiasta Yle Uutisten mukaan vähän hämillään.

– Ajoitus on mielenkiintoinen, Miller toteaa lyhyest Ylelle.

Hän muistuttaa, että suomalaisten velkataakka ei ole millään lailla poikkeuksellisen suuri muihin maihin verrattuna. Lisäksi taakse on jäämässä kymmenen vuotta matalasuhdannetta ja nousu on juuri alkamassa.

– Rajan nosto voi vähentää myönnettävien lainojen määrää ja nostaa marginaaleja. Siten se voi heijastua työn perässä muuttamiseen, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida näin äkkiseltään, Miller kertoo.

 

 

”Sangen erikoinen lähestyminen pormestariehdokkaalta” – Vapaavuori kyseenalaisti sunnuntailisät, PAM tyrmistyi

Kuva: Lehtikuva
Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä on Jan Vapaavuori. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori jäi virkavapaalle tehtävästä vaalikampanjansa ajaksi.

Helsingin pormestaripelin myötä parrasvaloihin palannut kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää työntekijöille kuuluvia sunnuntailisiä ”ongelmallisena” Helsingin elinvoimaisuuden kannalta.

Kaupunki on melkein kiinni joka seitsemäs päivä, Vapaavuori harmitteli Alma Median pormestaritentissä maanantaina. Useampien kahviloiden ja ravintoloiden avoinna olo toisi elämää pääkaupungin hiljaisiin sunnuntaihin.

Nykyistä tilanetta on monien turistien, varsinkin aasialaisten, Vapaavuoren mukaan vaikea ymmärtää. Baarit, kahvilat, ravintolat ja turistinähtävyydet ovat heidän kotimaissaan joka päivä auki, hän muistutti.

Iltalehdelle Vapaavuori tarkensi, että pitäisi ainakin selvittää, kuinka isosta asiasta on kysymys.

Avaus ei yllätä sitä tarkkailijaa, joka muistaa, että oikeistolaisen ajattelun kivijalkaan on taottu työn hinnan halpuuttaminen. Myös SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia – käytännössä työntekijöiden palkkaa.

Palvelualoilla työskentelevillä on keskimäärin vaatimaton palkkataso. Sunnuntailisät ja ylityökorvaukset ovat alalla oleellinen osa kokonaispalkkaa.

Lisät ovat se oljenkorsi, jonka avulla käteen tuleva ansio, edes vaivoin, kipuaa tasolle, jolla henkilö selviää laskuista seuraavaan kuukauteen. Jos sunnuntaikorvaukset viedään tai esimerkiksi puolitetaan, se murentaisi pohjan monen arjelta ja tulevaisuudelta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi Vapaavuoren lausuntoa Demokraatille. Se yllätti hänet.

– Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, hän sanoo.

Helsingillä riittää vetovoimatekijöitä, hän tähdentää. Sillä on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjolan pääkaupunkien ykköseksi.

Helsinki on sopivan kokoinen. Sillä on tarjota sekä urbaani kokonaisuus että luonto löytyy suoraan vierestä ja sisältä.

Myös majoitus- ja hotellikapasiteettia on hyvin.

– Uskoa Helsinkiin on paljon. Seudun sisällä on vireillä 20 isoa hotellihanketta. On ravintoloita laidasta laitaan, katuruokaa löytyy, on kahviloita, Ylitalo luettelee.

”Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin ihmettelen suunnattomasti.”

Kysymys on Ylitalon mielestä siitä, miten näitä tekijöitä hyödynnetään Helsingissä. Siitä että asioita laitetaan yhteen ja tehdään yhteistyötä. Se toisi lisää matkailijoita.

Hän ei allekirjoita sitä, että sunnuntailisät rahakysymyksenä estäisivät kahviloiden ja ravintoloiden auki pitämistä.

– Yritykset laskevat kokonaisvuosikustannuksen. Ei siellä eritellä erikseen, onko se just high season -aikaan siellä auki sunnuntaina vai ei.

– En sano suoraan, onko tuo lähes tulkoon lapsellinen lähestyminen, mutta oikeasti halutaan yhteen pieneen kokonaisuuteen kiinnittää huomiota ja unohtaa kaikki muu, mitä täällä pitäisi tehdä ja hyödyntää.

Ylitalo määrittelee Vapaavuoren lausunnon sangen erikoiseksi lähestymiseksi pormestariehdokkaalta.

– En olisi voinut kuvitellakaan, että hän tuollaisen nostaa sieltä esiin.

– Hänhän ottaa sen poliitikkona ja hän näköjään sitten on joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.

”Hänhän ottaa sen poliitikkona ja on näköjään joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.”

Ylitalo muistuttaa, että Helsingissä on työvoimapulaa hotelli- ja ravintolapuolella.

Peruspalkat sektorilla ovat pieniä. Helsingissä PAMilaisen keskipalkka on noin 2 200 euroa kuukaudessa. Siinä on lisät mukana.

– Miten kuvitellaan, että työvoimaa saataisiin tänne, jos vielä sunnuntailisistä lähdettäisiin leikkaamaan, hän kysyy.

Helsingin seudulla useat yrittäjät ovat Ylitalon mukaan päinvastoin todenneet, että täällä pitäisi nostaa palkkoja, jotta saadaan kaivattua työvoimaa.

– Tämä on pormestarikandidaatilta ihan vastakkainen reaktio siihen, mitä yrittäjät puhuvat täällä, hän oudoksuu.

Sunnuntaityön korvauksen ja muiden lisien (ilta ja lauantai) osuus pamilaisen palkassa on merkittävä, se liikkuu 10-30 prosentin välillä.