Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina kuusi suomalaista lasta ja kaksi aikuista äitiä Koillis-Syyriasta.

Palautetuilta tutkitaan muun muassa aliravitsemuksesta johtuvia puutostiloja ja muita terveysasioita.

Cantell-Forsbom painotti, että sosiaalihuolto tapahtuu jokaisen yksilöllisen palvelutarpeen pohjalta. Arvio on, että palvelutarve voi olla pitkäkestoista.

– Tämä on tärkeää myös turvallisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn kannalta sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

Mankkisen mukaan turvallisuusviranomaisten tehtävänä on tukea muita viranomaisia toiminnassa palaajien kanssa, selvittää mahdolliset rikosepäilyt ja arvioida sekä seurata palaajiin mahdollisesti liittyviä turvallisuusuhkia.

Mankkinen kertoi, että viranomaiset ovat sopineet yhteisen toimintamallin, jonka mukaisesti toimitaan.

– Olemme varautuneet ja kokemusta toiminnasta on jo kertynyt. Tärkeintä on, että vaikeissa oloissa jo pitkään eläneitä lapsia suojataan kaikin keinoin ja lapset saavat tarvitsemansa välittömän avun ja pidempiaikaisen tuen.

– Tämä auttaa lapsia takaisin normaaliin elämään hyvin poikkeuksellisten ja lapsen kehityksen kannalta haitallisten kokemusten jälkeen.

15-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa toiminnastaan alueella.

Jokaisen palanneen asema rikosprosessissa selvitetään yksilöllisesti.

Esiselvityksessä keskusrikospoliisi tutkii, onko syytä epäillä rikosta ja mikä olisi selvityksen kohteena olevan henkilön asema mahdollisessa esitutkinnassa. Asema voi olla rikoksesta epäilty, asianomistaja eli rikoksen uhri tai todistaja.

Ulkomailla tapahtuneiden rikosten osalta mahdollisen esitutkinnan aloittamisesta päättää aina valtakunnansyyttäjän toimisto.

Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos hän on rikoksesta epäilty, esitutkintalain ja pakkokeinolain asettamien edellytysten täyttyessä sekä rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi poliisilain perusteella.

– Palaajiin liittyvät mahdolliset uhka arvioidaan yksilökohtaisesti. Uhka voi syntyä, jos palaavat naiset verkostoituvat keskenään ja heistä tulee osa Suomeen jo muodostunutta radikaali-islamistista verkostoa.

Mankkisen mukaan yhteiskuntaan integroitumista tukevat toimet ovat erittäin tärkeitä tämän uhkan torjumiseksi. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390.

– Konfliktialueilta palaavat ihmiset eivät ole ainoita, joihin liittyy mahdollisia uhkia ja joiden toimintaan suojelupoliisi, paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja muut viranomaiset joutuvat kohdistamaan toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi.