Julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan uuden, vuoteen 2030 ulottuvan julkisen sektorin kestävyystiekartan mukaisesti. Budjettitasapainoon tähtääviä leikkauksia ei suunnitella vuodelle 2021.

– On hyvä, että hallitus tarkastelee asiaa pitkällä aikavälillä. Koronan aiheuttama poikkeustila ei ole vielä ohi, joten nyt ei ole finanssipolitiikan kiristämisen aika. Valtiovarainministeriön esittämä maltillinen budjettilinja on paikallaan, STTK:n ekonomisti Antti Koskela korostaa tiedotteessa.

Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa. Koskela arvioi, että osa työllisyyttä edistävistä toimista joudutaan siirtämään tuleville vuosille.

Keväällä annetun neljännen lisätalousarvion yhteydessä hallitus sitoutui siihen, että taloutta elvyttävät toimet ovat kestäviä ja tukevat myös hiilineutraalisuustavoitetta.

STTK korostaa, että jatkuva velkaantuminen ei ole kestävä tie, mutta on huomioitava, että tällä hetkellä valtionvelan korko on negatiivinen.

– Tämä antaa mahdollisuudet elvyttävään talouspolitiikkaan, ja monet verrokkimaat ovat päätyneet samanlaisiin ratkaisuihin. STTK on myös esittänyt työvoimapalveluiden riittävää resurssointia työllisyyden tukemiseksi. Suomi panostaa työvoimapalveluihin tällä hetkellä selvästi vähemmän kuin muut pohjoismaat, Koskela huomauttaa.

Sopu EU:n elpymispaketista on merkittävä askel koronan jälkeiseen talouden uudistumiseen.

– Keskeistä on pitää huolta työllisyydestä ja saada paketin rahat kanavoitua työllisyyttä vahvasti tukeviin toimiin, Koskela sanoo.

Esityksessä turvataan vientiteollisuuden edellytyksiä laajalla keinovalikoimalla. Esitykseen sisältyvät teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimiin, väylämaksujen puolittamisen jatko, määräaikainen tutkimusyhteistyöverokannustin ja väyläinvestoinnit koko maassa.

– Keinot vientiteollisuuden tukemiseen ovat kannatettavia. Tutkimusyhteistyöverokannustin on uusi, myönteinen avaus.