Kovalla kiireellä luonnosteltu valinnanvapauden malli aiheuttaa kuitenkin keskusjärjestön mukaan merkittäviä riskejä monille asiakasryhmille, henkilöstölle ja kustannuskehitykselle. Siksi STTK ehdottaa sote-lausunnossaan valinnanvapaudesta säätämiseen aikalisää.

– Aikalisä tarvitaan, jotta ehditään rakentaa tarvittava tietopohja ja saada kokemukset juuri käynnistyneistä valinnanvapauden pilottihankkeista. Muutoin riskinä on siirtyminen keskeneräiseen ja kalliiksi tulevaan järjestelmään, joka käytännössä osin jopa heikentää valinnanvapautta nykyisestä eikä turvaa palvelujen laatua ja niiden yhteensovittamista, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi sanoo.

Hän korostaa, että jos toimivia nykyrakenteita ehditään ajaa alas, niiden uudelleen pystyttäminen on kallista ja hankalaa, osin jopa mahdotonta.

STTK ei kannata valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta.

Henkilöstön näkökulmasta sote-alan kilpailun ylikorostamiseen liittyy STTK:n arvion mukaan suuria riskejä.

– Kilpailuetua lähdetään hakemaan henkilöstön asemaa heikentämällä. Tämä tarkoittaisi työurien pirstoutumisia esimerkiksi vastentahtoisten määräaikaisuuksien, osa-aikaisuuksien ja nollatuntisopimuksien lisääntyessä. Lisäksi tapahtuisi keinotekoisia siirtymisiä halvempiin työehtosopimuksiin, Työläjärvi toteaa.

Esimerkkejä tästä on jo nähty muissa Pohjoismaissa kilpailun piirissä olevilla sote-markkinoilla ja myös Suomessa yrityksien valmistautuessa uuteen kilpailuasetelmaan.

STTK:n huoli henkilöstöstä on suuri, sillä sen liitoissa on järjestäytyneenä suurin osa sote-henkilöstöstä ja tukipalveluhenkilöstöstä.

– Asiakkaiden palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tarvitaan saumatonta integraatiota ja yhteistyötä eri palveluntuottajien ja ammattilaisryhmien kesken. Käytännössä tämä olisi sote-markkinoilla hyvin haasteellista tähän mennessä luonnostellulla mallilla. Valinnanvapauden lakiluonnoksessa eri toimijoiden vastuut ja työnjako ovat toistaiseksi hyvin epäselviä, joten seurauksena olisi todennäköisesti asiakkaiden pallottelua, väliinputoamisia sekä entistä enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja maakunnan liikelaitoksen palvelujen piiriin.

– Tämä ei ole järkevää kehittämistä vaan johtaa palvelukokonaisuuksien pirstoutumiseen ja kustannuksien karkaamiseen, vaikka tavoitteet sotessa ovat aivan päin vastaiset, Työläjärvi korostaa.

Jo käynnissä olevat alueelliset integroidut palvelumallit ovat kannatettavia.

– Tällä hetkellä kiireellisintä on valmistella sote-järjestämisvastuun siirto maakunnille laajapohjaisessa yhteistyössä, mukaan lukien eri henkilöstöryhmien edustajat. Jo tämä tehtäväkokonaisuus on vaativa ja työmäärä suuri. Siksikin toimivan valinnanvapausmallin rakentaminen edellyttää huolellisempaa valmistelua, laajempaa tietopohjaa ja enemmän aikaa, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi sanoo.