STTK katsoo, että osana käynnissä olevaa jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistusta on parannettava työikäisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa on lisättävä. STTK korostaa tiedotteessa, että osaajapula on ollut Suomessa yksi työllisyyden kasvun suurimpia hidasteita.

– Eikä ole mitään syytä olettaa, että tilanne helpottuisi tulevaisuudessa. Päinvastoin: koronaepidemia on kiihdyttänyt työelämän muutosta, kun digitalisaation mahdollisuuksia on otettu laajasti työpaikoilla käyttöön ja kansainvälinen rekrytointi on hidastunut, puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa) painottaa.

Osaamisella on merkitystä sekä työn tuotavuuden parantamisessa että työurien pidentämisessä, STTK korostaa.

STTK linjaa, että EU:n elpymisrahaston varoista osa tulee käyttää ilmastonmuutoksen oikeudenmukaista siirtymää tukevalla tavalla. Työmarkkinakeskusjärjestö esittää, että elpymisvaroja käytettäisiin jatkuvan oppimisen hankkeiden ja pilottien käynnistämiseen.

– Paras tapa luoda turvaa työelämän muutoksessa on suunnata varat työikäisen väestön osaamisen päivittämiseen. Ajantasainen osaaminen on työntekijän parasta muutosturvaa. Se luo uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa motivaatiota ja osallisuuden tunnetta. Oppiminen on jokaisen ihmisen perustarve ja -oikeus, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n mukaan erityisesti rakennemuutosaloilla työtä ja opiskelua yhdistävien koulutusmuotojen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väylien kehittämistä voisi vauhdittaa EU-varoin. Osaamisvajeiden havaitsemista ja digitaitojen vahvistamista edistäisi STTK:n mukaan osaamiskartoituksien käyttöönotto työpaikoilla.

– Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää tiivistä valmisteluyhteistyötä eri hallinnonalojen, työelämän osapuolten kuin koulutuksenjärjestäjienkin välillä, Palola sanoo.