Työmarkkinat
18.12.2024 08:58 ・ Päivitetty: 18.12.2024 09:00
STTK:n Palola: ”Hallitus antoi naisvaltaisille aloille erittäin epämieluisan joululahjan”
Eduskunnan eilen hyväksymä työriitalaki sekä ajankohtainen työmarkkinatilanne puhuttavat STTK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä. Suomi-laiva purjehtii tällä hetkellä erittäin rajoitetun näkyvyyden vallitessa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi puheessaan.
Palola nosti esiin teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut, joita on käyty pitkin syksyä tuloksetta. Neuvotteluja on vauhditettu joulukuun alussa vuorokauden mittaisilla työtaisteluilla.
– Juntturassa ollaan, ja näin joulun lähestyessä työmarkkinoiden päänavaus voi siirtyä uuden vuoden puolelle, Palola ennusti puheessaan.
SAK ja sen liitot ovat ilmoittaneet tavoittelevansa kymmenen prosentin korotuksia. Palola totesi, että tästä työnantajapuoli on luonnollisesti pöyristynyt, mutta työnantajalle mikä tahansa luku on aina väärä ja liikaa.
– On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempaa vuosia korkeampia korotuksia. Ostovoima on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kun siinä rinnalla maan hallitus on toteuttanut lähes nopeutetulla liukuhihnalla työlainsäädännön muutoksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä, on vain luonnollista, että lukuisille heikennyksille haetaan kompensaatiota.
Työehtosopimuksista neuvotellaan pitkään – kunta- ja hyvinvointialueiden sopimukset päättyvät vasta vapun tienoilla.
– Pitkä neuvotteluaika sisältää erilaisia epävarmuuksia, joista osa tulee maailmalta ja osa on kotoisempia. Niiden vaikutuksia ei tällä hetkellä pysty kukaan arvioimaan.
TYÖRIITALAIN hyväksymistä Palola pitää erittäin huonona, suorastaan häpeällisenä.
– Hallitus antoi naisvaltaisille aloille erittäin epämieluisan joululahjan, kun eduskunta hyväksyi niin sanotun palkkamonttulain. Sillä sementoidaan nais- ja miesvaltaisten alojen välistä palkkaepätasa-arvoa entisestään, mikä juhlapuheissa tasa-arvolla ylpeilevälle Suomelle on suorastaan häpeä.
– Kun myös valtakunnansovittelijan on jatkossa noudatettava vientiliittojen sopimuksia, neuvottelupöydissä palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei entiseen malliin kyetä korjaamaan, saati kuromaan umpeen.
Työriitalain nosti esiin puheessaan myös STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos, joka moitti hallitusta kovin sanoin.
– On käsittämätöntä, miten palkansaajavihamielistä politiikka meillä toteutetaan tällä hallituskaudella. Olo tuntuu voimattomalta, kun summaa pari edellistä vuotta ja miettii, millaisia palkansaajien asemaa heikentäviä lakeja maamme hallitus on valmistelemassa ja jo vienyt eduskunnassa läpi, hän sanoi.
– Me kaikki tiedämme, mitä muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen, tukityötaisteluiden rajoittaminen ja hyvityssakkojen korottaminen tarkoittavat tulevaisuudessa. Saati sitten, mitä vientivetoinen palkkamalli lakiin vietynä tuo tullessaan. Työehtosopimusten yleissitovuus ja palkansaajien neuvotteluasemat heikkenevät, mikä ei edistä vähimmäispalkkadirektiivin tarkoitusta.
Lindroos totesi, että nähtäväksi jää, riittääkö työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissaan esittämät näkemykset siitä, että valtakunnansovittelijalla on velvollisuus edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa ja turvaamaan naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakehityksen tulevaisuudessa.
PALOLA arvosteli hallitusta kovin sanoin. Hän huomautti, että hallitus lupasi vähemmän velkaa, enemmän työpaikkoja, vähemmän työttömiä ja lisää vihreää siirtymää.
– Rakenneuudistukset ovat jääneet kovin vähäisiksi ja vihreää siirtymää kuvaava väri on korkeintaan hailakka. Mutta sakset ja leikkurit ovat viuhuneet, ja työntekijää on nopealla ja osin hutiloiden toimeenpannulla lainsäädännöllä laitettu kuriin, hän sanoi.
Hallitus on Palolan mukaan toteuttanut ideologiaansa, mutta talouden, tuottavuuden, työllisyyden ja vihreän siirtymän tavoitteet ovat siltä karanneet.
– Jälki on pahaa emmekä vielä edes näe kaikkia seurauksia. Ne jätetään seuraavan hallituksen murheeksi.
Palola nosti esiin perheiden lisääntyneet toimeentulo-ongelmat.
– Tavallisesti lapset kirjoittavat joulupukille toivovansa leluja ja pelejä, lätkämailoja ja luistimia. Silmiini osui erään avustusjärjestön kommentti, jossa todettiin, että tänä vuonna lapset ja nuoret ovat toivoneet lahjakortteja ruokaostoksiin. Minusta se on pysäyttävä asia, ja perheiden toimeentulo-ongelmat pahenevat hallituksen toimilla.
PALOLA nosti esille myös käynnissä olevat työmarkkinakeskusjärjestöjen väliset eläkeneuvottelut, jotka tiivistyvät vuoden vaihteen jälkeen. Hallituksen niille asettama takaraja on tammikuun loppu.
STTK pitää Palolan mukaan kiinni eläkejärjestelmän kulmakivistä, joita ovat etuus- ja vakuutusperusteisuus, lakisääteisyys, ansiosidonnaisuus ja omaisuuden suoja.
– Olen todennut, että eläkejärjestelmä on kuin ”pyhä kolmio”: sen kulmissa ovat sijoitustuotot, eläke-edut ja eläkemaksut. Näitä on muutoksissa tarkasteltava. Meidän on ylivoimaista hyväksyä työnantajan esittämää automaattista vakauttajaa, joka leikkaisi vain etuuksia, Palola sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.