Muun muassa valtiovarainministeriöllä (VM) ja sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on erilaiset käsitykset uudistuksen kustannuksista hyvinvointialueille.

Laki on astumassa voimaan jo lokakuun alussa, mutta rahaa puuttuu hyvinvointialueiden edunvalvontajärjestön arvion mukaan noin miljardi euroa.

STM:n arvioimat taloudelliset vaikutukset poikkeavat reippaasti siitä, miten hyvinvointialueet ovat vaikutuksia laskeneet.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvilissä katsotaan, että kustannusten arviointi ja muukin vaikutusarviointi pitäisi tehdä kunnolla ennen kuin laki tulee voimaan.

- Mielestäni ainoa vaihtoehto on viivästyttää lakiuudistuksen voimaantuloa ihan reippaasti, vähintään vuodella, ja tehdä vaikutusarviointi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, sanoo Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Johanna Sorvettula STT:lle.

Tiedossa ei ole, mitä hallitusneuvotteluissa on STM:stä saadun vastauksen jälkeen asiasta keskusteltu.

HYVILIN laskelmat perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoihin, joiden mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2021 noin 100 000 yli 65-vuotiasta ihmistä ja ympärivuorokautisissa laitos- ja asumispalveluissa noin 100 000 ihmistä.

-  Näiden palveluiden lisäkustannukset yhdessä kohderyhmän laajentumisen kanssa olisivat suuruusluokaltaan noin miljardi euroa, Sorvettula sanoo.

Kotihoidon ja palveluasumisen asiakasmaksut vähenevät, kun asukkaat siirtyvät maksuttomien vammaispalveluiden piiriin. Lisäksi vaikeavammaisuus ei ole enää edellytys henkilökohtaisen avun saamiseksi.

Sorvettulan mukaan ongelmaksi muodostuu myös työntekijöiden eli esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien saatavuus. Jo tällä hetkellä heistä on pulaa koko maassa.

Hänen mielestään vammaispalvelulain uudistus tulee ylipäätään väärään ajankohtaan. Hänestä ensin pitäisi panostaa siihen, että hyvinvointialueilla saadaan peruspalvelut toimimaan.

- Sinänsä varmasti kaikkien hyvinvointialuejohtajien mielestä vammaispalvelulain uudistus on tarpeellinen ja siinä on paljon hyvää.

MYÖS valtiovarainministeriön arvion mukaan uusi vammaispalvelulaki voi kasvattaa kustannuksia huomattavasti enemmän kuin hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyssä on arvioitu.

Tämä perustuu ennen kaikkea lain soveltamisalan merkittävään laajenemiseen, kun ikääntyneille ihmisille taataan oikeus vammaispalvelulain tarjoamiin yleensä maksuttomiin palveluihin.

VM on ehdottanut, että vammaispalvelulainsäädäntöä voisi muuttaa ennen sen voimaantuloa tai mahdollisimman pian sen jälkeen siten, että lain soveltamisalaa tai palvelukohtaisia saantiedellytyksiä rajattaisiin.

Ehdotetulla muutoksella voitaisiin VM:n mukaan hillitä kustannusten kasvua mahdollisesti kymmenistä miljoonista euroista joihinkin satoihin miljooniin euroihin.

VÄISTYVÄ Sanna Marinin (sd.) hallitus antoi vammaispalvelulain uudistuksen eduskunnalle viime syyskuussa. Esitykseen tehtiin eduskuntakäsittelyssä useita muutoksia, muun muassa poistettiin hallituksen alkuperäisessä esityksessä mukana ollut niin sanottu ikääntymisrajaus.

Tiettävästi aika ei riittänyt perustuslakivaliokunnan rajaukseen ehdottamien muutosten tekemiseen. Perusteellinen valmistelu olisi kestänyt noin kaksi vuotta.

Rajaus olisi tarkoittanut sitä, että lakia olisi sovellettu vain niihin, joiden tuen tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta tyypillisestä iäkkäiden sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta.

STM:n arvion mukaan ikääntymisrajauksen poisto tuo esimerkiksi vuonna 2027 noin 26 miljoonan euron lisäkustannukset. Ministeriö katsoo, että iäkkäiden määrä kasvaa vähitellen, jolloin uuden vammaispalvelulain vaikutuksia kustannuksiin on aikaa seurata rauhassa.

STM oli lain eduskuntavalmistelun aikana sitä mieltä, että soveltamisalan laajentaminen olisi vastoin valtion rahoituksen riittävyyden periaatetta.

- Kun otetaan huomioon iäkkään väestön määrä, sairauksien ja toimintarajoitteiden esiintyvyys iäkkäässä väestössä, uudistukseen käytettävissä olevan 22 miljoonan euron lisärahoitus sekä vammaispalvelulain tarkoitus ja tavoitteet, soveltamisalan laajentaminen ei olisi perusteltu tai realistinen vaihtoehto. Se olisi vastoin valtion rahoituksen riittävyyden periaatetta, STM totesi perustuslakivaliokunnalle viime vuoden marraskuussa antamassaan lausunnossa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa ikääntymisrajauksen poistamisen kustannusvaikutusten on puolestaan arvioitu olevan vain 4,2 miljoonaa euroa.

USEAT vammaisjärjestöt vaativat jo helmikuussa, ettei lakia hyväksyttäisi. Niiden mukaan lain sisältö muuttui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä olennaisesti ja lain kustannusvaikutuksia on kasvatettu tavalla, johon hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä.

Kannanotossaan järjestöt kirjoittivat, että esityksessä korostuvat ohjauksen, hoidon ja valvonnan tarve, ei vammainen ihminen aktiivisena toimijana.

Hallitusneuvotteluissa yritetään löytää keinoja, joilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousua voisi hillitä noin 1,5 miljardilla eurolla.

Hallitusneuvottelijoille ovat tuottaneet rahan ja työntekijöiden puutteen vuoksi ongelmia myös jo hyväksytyt perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen ja henkilöstömitoituksen kiristäminen iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa. Molempiin saattaa olla tulossa muutoksia.

STT / Sanna Nikula