Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

17.6.2025 07:13 ・ Päivitetty: 17.6.2025 07:13

Stubb ja Halla-aho: Tätä Israel Iranissa tavoittelee – Yhdysvaltain rooli toistaiseksi arvoitus

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa 17. kesäkuuta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohtivat tiistain Kultarantakeskusteluissa mitä Israel ja mahdollisesti myös Yhdysvallat Iranin suhteen tavoittelevat.

Demokraatti

Demokraatti

Israelin ilmaiskut Iranin yhdinohjelmaa vastaan ovat eskaloineet tilanteen maiden välillä. Iran on tehnyt viime päivinä lukuisia ohjus- ja drooni-iskuja Israeliin, joka on puolestaan jatkanut omia ilmahyökkäyksiään.

Presidentti Stubb korosti, että ulkopolitiikassa on vaikea olla spekulatiivinen, arvailla sitä mitä todella tapahtuu, mutta erilaisia skenaarioita, mahdollisia tapahtumien kulkuja, voi pohtia.

– Lähtisin siitä, että Israelin ensisijainen tavoite oli tuhota Iranin proksit, siis terroristijärjestöt, jotka aiheuttivat alueellista kaaosta: Huthit Jemenissä, Hizbollah Libanonissa ja Hamas Gazassa. Voidaan sanoa, että siinä olla enemmän tai vähemmän, ehkä pois lukien Huthit, onnistuttu.

STUBBIN mukaan Israelin toinen tavoite oli tuhota Iranin ohjusjärjestelmät. Ensimmäinen patteristo hupeni Iranin laajassa kostoiskussa Israeliin viime lokakuussa. Israelin ilmaiskuista alkaneessa viimeisimmässä eskalaatiossa ohjusten määrä on Stubbin mukaan huvennut noin kahdesta tuhannesta tuhanteen viiteensataan.

– Kolmas tavoite on iskeä Iranin ydinaseohjelmaan. Siinä ollaan vähän tietolähteestä riippuen osittain onnistuttu mutta ei täydellisesti. Iranin kapasiteetti rakentaa itselleen ydinase ja saada se toimimaan on mahdollinen lyhyellä aikavälillä, mutta nämä ovat ainoastaan sotilasstrategisia tavoitteita, Stubb sanoi.

Sekä Stubbin että Halla-ahon mukaan Israelin suurempi poliittinen tavoite Lähi-idässä liittyy alueen dynamiikan muuttamiseen. Israelin presidentin Benjamin Netanjahun päämääränä on 1990-luvulta saakka ollut Iranin hallinnon vaihtaminen.

– Uskon, että Netanjahu ja Israelin johto näkevät maailmanpoliittisen tilanteen tällä hetkellä sellaisena, että se avaa ikkunan tämän tavoitteen edistämiselle sotatoimin, Halla-aho sanoi.

Stubb katsoo dynamiikan jo muuttuneen. Hän uskoo Israelin hakeutuvan seuraavaksi jonkinlaiseen neuvotteluyhteyteen Saudi-Arabian kanssa.

– Sen jälkeen toivottavasti saadaan jonkinnäköistä liikettä myös Palestiinan kohdalla mutta ennakointi sille mitä tapahtuu, jos hallinto hajoaa, niin sitä on vaikea tehdä, Stubb sanoi.

YHDYSVALTAIN rooli konfliktissa on molempien mukaan toistaiseksi hämärän peitossa. Trumpin kerrotaan poistuneen G7-kokouksesta Kanadasta kesken ja palaneen Washingtoniin kansallisen turvallisuuden neuvoston kokoukseen. Yhdysvaltain ulkoministeri Pete Hegseth kertoi määränneensä lisävoimavaroja Lähi-itään. Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on lähettänyt Atlantin yli jopa 30 ilmatankkauskonetta.

Stubb arvioi, ettei presidentti Donald Trumpin hallinnossa ole välttämättä täysin yhtenäistä näkemystä siitä, mitä maan pitäisi Lähi-idässä tehdä.

HALLA-AHON mukaan Yhdysvaltain seuraava siirto on arvoitus johtuen Trumpin ja hänen hallintonsa ennakoimattomuudesta.

– Tietenkin toivon, että siellä analysoitaisiin hyvin huolellisesti ennakkotapauksia siitä, kun hallintoja on yritetty vaihtaa voimatoimin autoritaarisissa maissa ja niin sanotusti viedä demokratiaa tällaisiin paikkoihin. Se ei toiminut Afganistanissa eikä se toiminut Irakissa kovin hyvin. Uskon, että menestymisen mahdollisuuden Iranissa eivät ole ainakaan sen suuremmat.

Halla-ahon sanoi uskovansa, että Israel pyrkii saamaan Yhdysvallat mukaan sotaa Irania vastaan.

– Uskon, että Yhdysvaltain perinteinen poliittinen establishment ja aiemmat presidenttihallinnot olisivat suhtautuneet tähän pidättyväisemmin mutta kuten sanottua Trumpin hallinto on hiukan arvaamaton ja tässä on mielestäni suuri riski.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU