Politiikka
23.5.2024 06:31 ・ Päivitetty: 23.5.2024 06:44
Stubb: ”Uskon ja toivon, että eduskunta hyväksyy käännytyslain yhteisymmärryksessä”
Presidentti Alexander Stubb pitää poikkeuslakia välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi hyvin tärkeänä nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Stubb sanoo STT:n haastattelussa uskovansa ja toivovansa, että eduskunta hyväksyy käännytyslakina tunnetun lain ”yhteisymmärryksessä”. Hän kuitenkin korostaa, että asia on eduskunnan käsissä.
- Uskon ja toivon, että tämä laki saadaan yhteisymmärryksessä eduskunnassa läpi. Ymmärrän samalla ne vaikeudet, mitä siihen liittyy, mutta kyse on nyt Suomen turvallisuudesta.
Stubb torjuu ajatuksen, jonka mukaan Suomi haastaa nyt sitä samaa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, jonka nimiin se on vuosikymmeniä vannonut. Hänen mukaansa kyseessä on eräänlainen muna ja kana -ongelma, eli kumpi oli ensin.
- Jos kansainvälisiä sääntöjä rikotaan niin häikäilemättömästi ja kyynisesti kuin Venäjä tällä hetkellä tekee, niin silloin meidän vastauksemme ei voi olla se, että me pidämme niistä säännöistä yksiselitteisesti ja sinisilmäisesti kiinni. Näissäkin asioissa pitää olla vähän inhorealisti. Se ei vähennä sitoutumistamme kansainvälisiin sääntöihin ja instituutioihin, päin vastoin.
KANSAINVÄLISTÄ lainsäädäntöä pitää hänen mukaansa voida muuttaa, jos se ei enää sovellu nykytilanteeseen.
- Parempi, että toimimme silloin yhdessä sovitun lainsäädännön pohjalta kuin että teemme sitä summittain.
Lisää aiheesta
Alexander Stubb korostaa, että asia on eduskunnan käsissä. (Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Käännytyslaiksi kutsutulla poikkeuslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun rajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.
Stubb tulkitsee pelkästään lain käsittelyn jo toimineen, koska Venäjä ei ole testannut Suomea enää muutamaan kuukauteen ohjaamalla maahanpyrkijöitä rajalle. Toiveena on, että laki hyväksytyksi tultuaan rauhoittaa tilannetta entisestään.
- Pitää myös muistaa, että laki mahdollistaa rajan tai rajojen avaamisen, koska silloin meillä on keinot toimia.
ENTÄ JOS laki ei saa riittävää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa? Olemmeko sitten entistä vaikeammassa tilanteessa?
- En halua spekuloida asialla, koska hallitus ja eduskunta ovat ne, jotka vievät tämän esityksen läpi. Presidentti tulee mukaan vasta lain pohjalta mahdollisesti tehtävissä toimenpiteissä, Stubb sanoo.
Vaikka uuteen lakiin sisältyy ”poliittisia, moraalisia ja eettisiä haasteita”, hopeareunus pilvessä on Stubbin mukaan se, että kansainvälisillä kentillä selvästi ymmärretään Suomen tilannetta.
Suomi puolestaan aikoo käyttää hyväkseen mahdollisuutta puuttua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuressa jaostossa käsittelyyn, jonne kuubalaiset ”niin sanotut turvapaikanhakijat” ovat haastaneet Liettuan.
- Suomi tulee tekemään väliintulon, jossa kerrotaan, miksi kyseessä ei ole perinteinen kansainväliseen oikeuteen liittyvä turvapaikkakysymys, vaan pikemminkin turvallisuuskysymys, Stubb kertoo.
Hänen mukaansa tapaus on esimerkki siitä, miten Venäjä pyrkii käyttämään kansainvälistä oikeutta kyynisesti hyväkseen iskeäkseen oikeusvaltioita vastaan.
STT haastatteli Stubbia keskiviikkona Presidentinlinnassa.
Niilo Simojoki / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.