Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Kyse on niin sanotusta käännytyslaista tai rajalaista.

Laki on säädettävä niin sanottuna poikkeuslakina, jonka voimaan saattaminen edellyttää julistamista kiireelliseksi 5/6 eduskuntaenemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä saman hallituskauden aikana.

Vasemmistoliitto on selkeästi kielteisin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kommentoi lakia Demokraatille jo aiemmin.

– Minun mielestäni alkaa näyttää siltä, että tänne halutaan tuoda sellainen laki, josta tiedetään, että jos perustuslakivaliokunta vain hoitaa työnsä, niin sillä ei ole mitään menestymisen mahdollisuutta, Saramo sanoi.

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta kertoo, ettei vihreiden ryhmällä ole vielä kantaa rajalakiin.

– Vihreät on suhtautunut kriittisesti. Uskaltaisin veikata, että vastustusta tulee. Mutta sitä mikä on lopullinen jakauma, sitä en uskalla veikata, Virta sanoo.

Ryhmä käy kuitenkin keskustelun siitä, tehdäänkö ryhmäpäätös.

Poikkeuslaki voitaisiin ottaa käyttöön valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistoiminnalla.

– Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että käyttöönottokynnys ei käsittääkseni ole edelleenkään eduskunnan takana. Se on iso kriittinen kysymys. Miksi ei voida tehdä sellaista esitystä, minkä käyttöönotto vaatisi eduskunnan enemmistön, Sofia Virta toteaa.

– Kun olemme oppositiossa emmekä ole itse olleet valmistelemassa tätä, niin oppositio joutuu lopulta valitsemaan kahden huonon väliltä. Joko sen, että ei ole mitään työkalua tai että on työkalu, joka on ongelmallinen ihmisoikeuksien näkökulmasta eikä välttämättä ole toimiva. Odotan itse eduskunnan käsittelyä, istun hallintovaliokunnassa. On kiinnostava tietää, mitä asiantuntijat sanovat siitä, miten tämän tyyppinen laki olisi pitänyt tehdä niin, että se olisi huomioinut ihmisoikeudet ja oikeusturvan paremmin.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa, ettei rajalaista saatu tänään paljon uutta tietoa. SDP:n eduskuntaryhmä käy lakia läpi. Kanta muodostetaan eduskuntakäsittelyn aikana.

– Meille on olennaista kuulla perustuslakivaliokunnan lausunto ja luonnollisesti sitten, kun hallintovaliokunta alkaa omaa mietintöä valmistelemaan, kantamme kiteytyy. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa mitään lopullista. Sitä voi kuitenkin pitää hyvänä asiana, että hallitus nyt nähtävästi onnistui tuomaan hallituksen esityksen eduskuntaan. Se oli meidän vähimmäisodotuksemme, että tässä hallitus on yhtenäinen ja siltä se nyt tässä vaiheessa näyttää. Tietysti odotamme myös eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueilta johdonmukaisuutta, Tuppurainen sanoo.

Siihen Tuppurainen ei ota vielä lopullista kantaa, tekeekö SDP ryhmäpäätöksen rajalaista.

– Luonnollisesti tähdätään yhteiseen näkemykseen kuten aina. Pyritään keskustelemaan, käymään asioita läpi ja kuulemaan asiantuntijoita myös omissa keskusteluissa ja muodostetaan sitten yhteinen näkemys. Tämä on tavoite, hän kommentoi.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar on tuonut julkisuudessa kriittisen kannan esiin rajalakiesityksen valmistelun aikana.

Tänään hän kommentoi Demokraatille vain, ettei ole päässyt perehtymään hallituksen esittelyyn, koska on ollut koko päivän kiinni.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa, että on hyvä, että laki on vihdoin eduskunnassa.

– Toivon sille ripeää mutta perusteellista käsittelyä. Asiat, joihin erityisesti toivomme, että eduskuntavaiheessa kiinnitetään huomiota, on se, että yksittäisen rajavartijan kannalta lain käytännön sovellutus on riittävän selkeä.

Toiseksi Saarikko pohtii myös sitä, riittääkö, että lain käyttöönoton aktivoisivat presidentti ja valtioneuvosto.

– Olisi hyvä harkita, pitäisikö se rinnastaa tässä suhteessa valmiuslakiin ja ottaa eduskunnalle siihen rooli.

– Kaikkineen laki on mielestämme välttämätön ja lähtökohtaisesti kannatamme sitä, mikäli perustuslainmukaisuus täyttyy, Saarikko summaa.

Siihen, tekeekö keskusta ryhmäpäätöksen suhtautumisesta käännytyslakiin, Saarikko ei ota kantaa.

– Eduskuntaryhmä on seurannut tätä tiiviisti ja oppositiota on pidetty mukana kuulemisissa, mutta tietenkin ryhmä keskustelee asiasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan kanta on valmis.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sanoo, että perusasenne on se, että keskustassa ymmärretään syyt tuoda esitys eduskuntaan.

– Ja lähtökohtaisesti se, minkä isänmaan turvallisuus vaatii, se tullaan tekemään.

– Puolueen varapuheenjohtajana voin todeta, että lähtökohta on se, että keskusta suhtautuu myönteisesti niihin esityksiin, jotka ovat välttämättömiä meidän sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden kannalta. Tämä on asenne, jolla lähdemme tähän nyt perehtymään, Lohi näkee.

LIIKE nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kertoo käyneensä hallituksen esitystä läpi tänään.

– Kyllä se on sellainen, minkä minä voin hyväksyä, hän sanoo.

Hänkin pohtii Saarikon ja Virran tavoin sitä, pitäisikö myös eduskunnan hyväksyä käännytyslain käyttöönotto. Tämä olisi Harkimon toive.

Hänen mukaansa laki ja sen toimeenpano ovat vaikeita ja laki antaa ison vastuun ihmisille, jotka ovat rajalla.

Perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Timo Vornanen tukee rajalakia.

– Kyllä minulla niin kuin tiedätte on sinivalkoiset ajatukset, ja suomalaisten ihmisten, yritysten, elinkeinoelämän hyvinvointi ja turvallisuus on aina minulle ykkösjuttu. Ilman muuta kannatan tämmöisiä esityksiä, hän sanoo.

HALLITUSPUOLUEISTA kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen näkee rajalakiesityksen välttämättömänä. Hän perustelee kantaansa rajaviranomaisilta tulleilta viesteillä. Niissä on toivottu uusia välineitä välineellistetyn maahantulon uhkan torjumiseksi.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee esityksen eteenpäin vientiä eduskunnassa.

Myös Marttinen pitää selvänä, että rajalakiesityksen poikkeusluonne edellyttää hyvin huolellista rajakäsittelyä.

– Nyt sitten kaikki vastuuvaliokunnat ja perustuslakivaliokunta totta kai perehtyvät asiaan huolellisesti ja ryhtyvät käsittelemään esitystä ja sitten näemme miten asian jatkokäsittely etenee. En pysty siihen ottamaan kantaa. Työrauha kuuluu nyt valiokunnille.

Marttinen katsoo, että valtioneuvostossa asian vastuuvalmistelijat ovat tehneet huolellista perustavanlaatuista työtä ja myös oikeuskanslerin huomiot on käyty tarkkaan läpi ja otettu valmistelussa huomioon.

– Kyllä minä haluan uskoa siihen, että tässä talossa valtaosa kansanedustajista näkee, että tarvitsemme myös uusia toimivaltuuksia käyttöön tällaisia poikkeustilanteita varten. Keskustelut puolueiden välillä ovat olleet hyvin rakentavia ja hyvähenkisiä, kun pääministeri (Petteri) Orpo (kok.) on kutsunut puolueiden ja ryhmien puheenjohtajat useita kertoja koolle käymään läpi lainvalmistelua, ja yleistä tilannekuvaa rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin toimesta.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä luonnehtii käännytyslakia tarpeelliseksi kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa käytetään siirtolaisia hybridivälineenä.

Perussuomalaiset on esityksen puolella.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan KD:n ryhmä on lähtökohtaisesti rajalain takana. Eduskuntaryhmä käsittelee asiaa huomenna.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan puolueen eduskuntaryhmän suuri enemmistö on sitä mieltä, että se esitys voitiin antaa ja tuoda eduskuntaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja arviointiin.

– Olen todennut jo hyvin pitkän aikaa sitten, että en tule edellyttämään tältä osin ryhmäkuria tässä asiassa. Täysin keskeistä on perustuslakivaliokunnan käsittely. Kun katsoo mitä oikeuskansleri omassa lausunnossaan sanoo, niin hän sanoi, että tällaisissa suurissa, haastavissa kokonaisuuksissa, jotka koskevat kansallisen turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien yhteensovittamista, arviointi on syytä tehdä eduskunnassa perustuen laajaan, monipuoliseen ja huolelliseen harkintaan ja asiantuntijakuulemisiin, Andersson toteaa.

Oikeuskansleri on sanonut, että lakiin jää jännitteitä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

– Juuri sen takia nyt on tosi tärkeätä, että perustuslakivaliokunta saa tehdä työnsä rauhassa, Andersson sanoo.

Eva Biaudet (r.) on varmaan äänestämässä vastaan. Onko muita?

– Eva on selkeästi sanonut oman mielipiteensä, mutta suuri enemmistö haluaa nähdä perustuslakivaliokunnan lausunnon, Andersson vastaa.

Demokraatti tavoitti tänään myös Biaudet’n.

Biaudet kertoo, ettei ole vielä lukenut hallituksen esitystä. Hän lisää kuitenkin, että jos kritiikkiä ei ole otettu lain valmistelussa huomioon, on selvää, ettei hän voi äänestää sellaisen lain puolesta, joka on ristiriidassa ihmisoikeussopimusten tai EU:n perussopimusten kanssa.

– Ajattelen, että kaikki ymmärtävät huolen Putinin toiminnasta, mutta sen vastareaktion pitäisi kohdistua nimenomaan häneen eikä ulkopuolisiin haavoittuvaisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, Biaudet sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN Mäkelä ei katso hyvällä sitä, että RKP antaa edustajilleen vapaat kädet äänestyksessä.

– Mielestäni kansallinen turvallisuus on asia, joka kaikkien puolueiden tulisi ottaa vakavasti. Myös RKP:n.

Miten luonnehdit RKP:ta hallituskumppanina?

– Eihän tämä asioita helpota.

Millä tavalla se vaikeuttaa?

– Tässä puhutaan suuren määräenemmistön tarpeesta salissa. Se tietenkin vaikeuttaa lain läpimenemistä, jos tällaiseen toimintaan lähdetään.

Entä, jos RKP olisi vaa’ankieliasemassa ja ratkaisisi sen, ettei laki mene läpi? Millainen paikka se olisi hallitusyhteistyön kannalta?

– Sanoisin, että heidän itsensä kannattaa miettiä, mille puolelle historiaa he haluavat jäädä tällaisissa kysymyksissä.