-  Mikään ei viittaa siihen, että tämä lakiesitys edes pysäyttää hybridivaikuttamista. Ainoat, jotka tässä tulevat kärsimään ovat ne haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tiistaina tiedotteessa, että perustuslakivaliokunnan kannanotolla tulee olemaan erittäin ratkaiseva merkitys, kun puolue muodostaa lopullisen kantansa lakiehdotukseen. RKP:n edustajilla ei ole äänestyksessä ryhmäkuria.

Vasemmistoliitto on jo kertonut vastustavansa esitystä.

Kyseessä on poikkeuslaki, joten esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki.

Käsittely alkoi ilman suuria tunneryöppyjä. Ennen kaikkea perustuslakivaliokunnalle, mutta myös mietinnön tekevälle hallintovaliokunnalle toivottiin riittävästi aikaa ja työrauhaa perata esitys perin pohjin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi, että valiokunta arvioi huolella, onko esitys hyväksyttävissä hallituksen esittämällä tavalla rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.

HALLITUKSELTA kyseltiin myös halukkuutta tehdä esitykseen muutoksia, jos valiokunnissa nähdään se tarpeelliseksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi, että korjaustarpeita ainakin ”katsotaan yhdessä”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman peräsi kansanedustajille tietoja viranomaisten uhka-arvioista ja tiedustelutiedosta, joihin käännytyslaki perustuu, vaikka he eivät kuuluisikaan keskeisiin valiokuntiin. Se mahdollistettiin, kun Nato-jäsenyyttä käsiteltiin eduskunnassa.

-  Voin luvata, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon ja mikäli sellaista tiedontarvetta on, jota Nato-prosessissa käytettiin, tämä varmasti on järjestettävissä, sanoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.)