-  Stubbin vierailu avaa uuden aikakauden Suomen ja Keski-Aasian maiden suhteissa, sanoo Kazakstanin Helsingin-suurlähettiläs Azamat Abdraimov.

Stubb vierailee Kazakstanissa tiistaina ja keskiviikkona. Hän tapaa muun muassa presidentti maan pääkaupungissa Astanassa.

Tokajevin johdolla uudistuksia nopeuttanut Kazakstan yrittää rikkoa mielikuvaa entisestä neuvostotasavallasta, joka on auttanut Venäjä-pakotteiden kiertämisessä. Samalla Kazakstan toivoo kasvua kaupalle EU:n ja Suomen kanssa.

-  Ensimmäistä kertaa Suomen presidentti asettaa etusijalle suhteita Keski-Aasian maihin, sanoo suurlähettiläs Abdraimov. Hän tapasi suomalaistoimittajia hiljattain maan suurlähetystössä.

Viimeksi Suomesta tehtiin presidenttitason vierailu Kazakstaniin vuonna 2017. Kazakstanin jälkeen Stubb vierailee loppuviikosta myös Uzbekistanissa.

LÄNSI yrittää nyt saada Kazakstania tukemaan Venäjä-pakotteiden noudattamista – asia, jonka luultavasti myös Stubb ottaa esille.

Kazakstanin maaraja Venäjän kanssa on yli 5  500 kilometrin pituinen, ja maassa asuu kolme miljoonaa venäläistä. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa oli käännekohta myös Kazakstanille: hinnat nousivat ja kazakstanilaisen öljyn kuljetusreitti Venäjän läpi häiriintyi pakotteiden takia.

Pian Kazakstania alettiin syyttää siitä, että se antoi Venäjän käyttää maaperäänsä pakotteiden kiertämiseen. Maan vientiluvut kasvoivat räjähdysmäisesti.

EU:n tuore pakotepaketti Venäjää vastaan vaikuttaa epäsuorasti myös Kazakstaniin. Pakotelistalle on lisätty ainakin venäläispankki VTB:n paikallinen tytäryhtiö VTB Bank Kazakhstan.

Uudet pakotteet kohdentuvat myös tarkemmin sellaisiin tuotteisiin, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksessa. Myös Suomesta Kazakstaniin on viety koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä, joista ainakin osan on epäilty päätyneen Venäjälle.

Suurlähettiläs Abdraimov kiistää syytökset, vaikka maa ei itse osallistunut Venäjän-vastaisiin pakotteisiin. Kazakstan selvittää nyt, kuinka tuoda Eurooppaan kiinalaisia tuotteita vaihtoehtoisia reittejä pitkin, hän sanoo – siis reittejä, jotka eivät kulje Venäjän läpi.

Enää suurin kauppakumppani ei ole Venäjä, vaan Kiina. Kazakstan ei halua olla riippuvainen yhdestä tai parista kauppakumppanista, Abdraimov tähdentää.

KAZAKSTAN näkyy käärineen hihansa jo ennen EU:n pakotepakettia. Reilun kuukauden ajan Kazakstan on tarkistuttanut kaikki Venäjän-rajan ylittävät rekat, kertoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Moshes uskoo Kazakstanin yrittävän todistaa, että maa on sitoutunut pakotteiden tukemiseen.

-  Nähtäväksi jää, onko tämä vain väliaikaista. Jatko riippuu siitä, kuinka järjestelmällisesti ja ponnekkaasti länsi haluaa asiassa toimia, Moshes sanoo STT:lle.

Tutkijan mukaan Venäjä-pakotteiden kiertäminen ei välttämättä ole ollut valtionpolitiikkaa, vaan toimintaa pyörittivät yritykset.

Kazakstan ei ole aina tai varauksetta seissyt Venäjän rinnalla. Maa tuomitsi Krimin niemimaan miehittämisen vuonna 2014, eikä se myöskään hyväksy Venäjän miehitystä Ukrainan itäosissa. YK:ssa se on puoltanut Venäjän tuominneita päätöslauselmia.

Samalla Kazakstan pelaa ”hyvin hienovaraista peliä” Venäjän, Kiinan ja lännen kanssa.

-  Kazakstanin politiikka ei ole Venäjä-mielinen vaan tasapainotteleva. Se yrittää ylläpitää toimivaa suhdetta kaikkien näiden kanssa, Moshes kuvailee.

VENÄJÄ ei ole reagoinut julkisesti rajatarkastuksiin. Senkin on oltava varovainen, sillä Kazakstan kuuluu Venäjän johtamiin Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (CSTO) sekä Euraasian talousliittoon (EAEU).

-  Jos Kazakstan jättäisi jommankumman liiton, olisi se näkyvä epäonnistuminen Venäjän ulkopolitiikalle, Moshes sanoo.

Eri päämäärien sovittelu ei silti ole yksinkertaista. Kazakstan esimerkiksi haluaa rakentaa ensimmäisen ydinvoimalansa venäläisen Rosatomin kanssa, mutta haluaa suurlähettilään mukaan hyödyntää hankkeessa myös Suomen ydinvoimaosaamista.

MAAN ei itsensä tarvitse pelätä suoraa Venäjän uhkaa, Moshes uskoo.

-  Jos Ukraina häviäisi sodan, Venäjän seuraavat kohteet olisivat Moldova, Valko-Venäjä, Armenia ja Georgia – eivät Keski-Aasian valtiot, tutkija uskoo.

Myöskään Kazakstanin suurlähettiläs Azamat Abdraimov ei halua maalailla uhkakuvia.

-  Yritämme soveltaa käytännönläheistä ja tasapainoista suhtautumista Venäjään. Meitä inspiroi Suomen perinne neutraalista ja rauhanomaisesta diplomatiasta, Abdraimov sanoo.

Kazakstan on suurlähettilään mukaan lähettänyt Ukrainalle humanitaarista apua. Kazakstan myös päästi Venäjän liikekannallepanoja paenneita taisteluikäisiä miehiä pakenemaan rajan yli Ukrainan sodan alettua. Suurlähettilään mukaan osa heistä jäi maahan.

-  Jopa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti tapaamista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kasvokkain Kazakstanissa, Abdraimov huomauttaa.