-  Egyptin turvallisuustilanne on vakaa. Terrorismin suhteen Egyptin tilanne on merkittävästi parantunut, terrorismin uhka on nyt hyvin alhainen, sanoo Suomen Kairon-suurlähettiläs Pekka Kosonen STT:lle Kairossa.

Hän myöntää etenkin Gazan sodan aiheuttavan suurta huolta.

-  Suezin kanavan osalta tilanne on vaikea, ja sillä on globaalit vaikutukset. Maailman rahtiliikenteestä 12-14 prosenttia kulkee Suezin kautta. Afrikan kiertäminen meriteitse lisää kustannuksia ja nostaa hintoja, Kosonen sanoo.

-  Kuinka kauan menee tilanteen rauhoittumisen jälkeen ennen kuin kuljetusyritykset ja vakuutusyhtiöt voivat luottaa rauhan pysyvyyteen, Kosonen kysyy.

INFLAATIO on Egyptissä jopa 40 prosenttia. Julkinen velka on lähes 90 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Maaliskuussa Egyptin taloustilanteeseen tuli positiivisia näkymiä Egyptin punnan devalvaation ja ulkomaisten sijoitusten myötä. Arabiemiraatit sijoittaa 35 miljardia Yhdysvaltain dollaria Egyptiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Egypti allekirjoittivat maaliskuussa kahdeksan miljardin dollarin lainasopimuksen. Samansuuruinen on maaliskuussa uutisoitu EU:n avustus- ja lainapaketti Egyptille. Osa rahoituksesta, 200 miljoonaa euroa, on suunnattu pakolaistilanteen hallinnointiin.

-  Optimismia taloustilanteen paranemisesta on nyt paljon, Kosonen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suurlähettiläs Pekka Kosonen Suomen suurlähetystössä Egyptin Kairossa toukokuussa 2023. (Lehtikuva / Päivi Arvonen)

EGYPTISSÄ on meneillään paljon isoja rakennushankkeita, joissa on tarvetta ulkomaiselle osaamiselle.

-  Egypti on portti paitsi Afrikan myös Lähi-idän markkinoille. Potentiaali on valtava lähes millä tahansa sektorilla, sanoo Team Finlandin erityisasiantuntija Tapio Naula STT:lle Kairossa.

Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Viime vuonna Kairon Team Finland -toimistoon oli yhteydessä 230 Egyptistä kiinnostunutta suomalaisyritystä.

Suomesta on viety Egyptiin sahatavaraa jo yli sata vuotta. Myös esimerkiksi Nokia, Kone ja Wärtsilä ovat vakiintuneita toimijoita Egyptissä. Naulan mukaan etenkin kiertotalouden ja uusiutuvan energian alan yritysten osaamiselle on kysyntää.

Kaupallisten suhteiden neuvonantaja Yasser Shawkyn mukaan tuotantokustannukset Egyptissä ovat ainakin kaksi prosenttia Kiinaa alhaisemmat. Sijainti Välimeren rannalla ja yhteys maateitse Afrikkaan ovat tärkeitä tekijöitä.

Myös koulutusyhteistyölle on Shawkyn mukaan kiinnostusta.

-  Koulutussektorin lisäksi etenkin lääketieteen ja hyvinvointialan sekä terveyssektorin innovaatioille on Egyptissä suurta kysyntää, Shawky sanoo.

EGYPTILÄISET toivoivat jo vuoden 2011 vallankumouksessa parempaa arkea, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Elinkustannusten nousu oli huolenaiheena jo tuolloin. Viime vuosina elinkustannukset ovat kohonneet ja päivittäistavaroiden hinnat nousseet. Jopa kasvisten hinnat ovat kohonneet niin paljon, että egyptiläisperheiden ravinto on niukkaa ja yksipuolista.

-  Jotenkuten tulen toimeen. Kaikesta näkee, että ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään. He eivät enää käy edes teellä kahvilassa kuten ennen, kertoo STT:lle Kairon Darb al-Ahmar -kaupunginosassa kahvilayrittäjä Mahmoud.

Hän suostuu haastatteluun vain etunimellä eikä halua kuvattavaksi.

-  Pitää olla varovainen, mitä puhuu vieraiden kanssa. Me egyptiläiset emme menetä toivoamme koskaan. Jumalan avulla selviämme mistä vain, hän sanoo.

Viereisellä kadulla ostoksilla oleva perheenäiti ei halua kertoa edes etunimeään.

-  Kaikki kallistuu, palkat eivät nouse. Syömme vain makaronia, riisiä ja leipää, edes tomaatteihin ei ole enää varaa. Mutta kiitos Jumalalle, olemme hengissä eikä Egyptissä ole sotaa. Se on arvokas asia, nainen sanoo.

Myös pakolaistilanne puhuttaa. Egypti on ollut turvapaikka pakolaisille jo kahden vuosituhannen ajan, sanoo Egyptin koptikirkon metropoliitta Thomas. Hän viittaa Raamattuun, jonka mukaan Jeesus-lapsi vanhempineen pakeni Egyptiin.

-  Egyptin talous ei ole hyvässä kunnossa, mutta pakolaistilannetta ei pitäisi katsoa talouden vaan ihmisyyden näkökulmasta. Jaamme sen, mitä meillä on ja voimme oppia toinen toisiltamme. Pakolaisten vastaanottaminen tuo aina siunausta, Thomas sanoo.

Päivi Arvonen / STT