Tuomioistuin jatkoi suljetuin ovin pidetyssä käsittelyssä Dmitrijevin tutkintavankeutta helmikuun lopulle saakka, kertoo ihmisoikeusjärjestö Memorial. Tapausta on määrä käsitellä oikeudessa seuraavan kerran 17. joulukuuta.

Dmitrijev sai jo kesällä vankeustuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomiota kovennettiin syyskuussa Karjalan korkeimmassa oikeudessa 13 vuoteen.

Dmitrijev on valittanut ottotytärtään koskevasta tuomiosta. Dmitrijevin tukijat ovat pitäneet syytteitä historioitsijaa vastaan tekaistuina ja poliittisina. Ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan syyte Dmitrijeviä vastaan on osa toisinajattelijoiden kurinpalautusta Venäjällä.

Vajaat parikymmentä suomalaista Venäjä-tuntijaa julkisti viime viikolla vetoomuksen, jonka mukaan Dmitrijev on tuomittu hyvin kyseenalaisin perustein. Siksi tapaus pitäisi tutkia uudelleen ja Dmitrijev vapauttaa tutkimusten ajaksi.

Yksi vetoomuksen allekirjoittajista on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Myös hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Dmitrijev maksaa oikeudenkäynneissä hintaa Stalinin uhreja koskevista tutkimuksistaan.

Dmitrijev on tehnyt Kangaspuron mukaan varteenotettavaa tutkimustyötä keräämällä muistitietoja Stalinin vainoista sekä uhrien nimiä tiedustelupalvelu FSB:n arkistoista.

– Hän on ollut oikeaan aikaan oikeissa arkistoissa. Tähän työhön ovat ammattihistorioitsijat voineet myöhemmin tukeutua, Kangaspuro kertoo.

Dmitrijevin joutuminen viranomaisten silmätikuksi voi Kangaspuron mukaan johtua Venäjän yleisestä ilmapiirin muutoksesta, jossa on aktivoiduttu käyttämään historiaa poliittisiin tarkoituksiin ja käymään “historiasotia” naapurimaiden kanssa.

– Suomi on tässä mukana omalta, isossa kuvassa aika vaatimattomalta osaltaan, Kangaspuro arvioi.

Kansallisarkisto aloitti syyskuussa tutkimushankkeen, jossa kartoitetaan suomalaisten vaiheita Neuvostoliitossa, myös Stalinin vainojen uhrien kohtaloa.

Kangaspuron mukaan voi olla mahdollista, että valtioneuvoston rahoittama ja presidentin sekä pääministerin tukema hanke nähtäisiin Venäjällä poikkeamana aiemmasta linjasta, jonka mukaan Suomi ei pidä historiaa poliittisena kysymyksenä.

– Vaikka kyse ei ole tietenkään valtion ohjailemasta, vaan historian tutkimuksen ehdoin toteutettavasta hankkeesta, voi sen tulkitseminen muutokseksi aiempaan linjaan vaatia Venäjän mielestä vastareaktiota, Kangaspuro pohtii.

STT–Niilo Simojoki