Hänen vetämänsä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen uudesta kansallisesta lihavuusohjelmasta.

Lihavuus on yleistynyt Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaiseman raportin mukaan aikuisista 2,5 miljoonaa on ylipainoisia ja noin joka neljäs on lihava.

Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta 1980. Samassa ajassa nuorten lihavuuden määrä on jopa kolminkertaistunut.

– On tärkeää, että lihavuus tunnustetaan pitkäaikaissairautena ja sitä ennaltaehkäistään sekä hoidetaan monipuolisesti ja yhdenvertaisesti. Lihavuudessa ei ole kyse tahdonvoiman puutteesta, vaan taustalla on usein myös yhteiskunnallisia, psykososiaalisia ja biologisia tekijöitä, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessa.

Lihavuuden hoitomenetelmät ovat myös kehittyneet, kun on ymmärretty lihavuuteen johtavien syiden moninaisuus.

– Juurisyihin puuttumalla kavennetaan myös terveyseroja, sillä lihavuudella on merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Hallitus on reagoinut kehitykseen jo esimerkiksi edistämällä terveysveron käyttöönottoa sekä panostamalla arkiliikunnan mahdollisuuksiin. Mäkisalo-Ropposen mielestä tarvitaan vielä kokonaisvaltainen suunnitelma ja laaja kansallinen lihavuusohjelma jatkamaan vuonna 2018 päättyneen edellisen ohjelman hyvää työtä.

Lihavuusohjelma koordinoisi kansallisia ja alueellisia toimia lihavuuden hoidon toimivien hoitoketjujen rakentamiseksi sekä levittäisi tietoa lihavuuden eri hoitokeinoista ja ennaltaehkäisystä.

– Tarvitsemme uuden kansallisen lihavuusohjelman, jonka kautta määritetään konkreettiset tavoitteet ja toimenpideohjelma lihavuushaasteen ratkaisemiseksi, Mäkisalo-Ropponen painottaa.