Hänen mukaansa Israelin on mahdotonta pelkillä ilmaiskuilla saavuttaa julkilausuttua tavoitettaan, joka on Hizbollahin rakettitulen loppuminen Pohjois-Israeliin ja evakossa olevien asukkaiden paluu alueelle.

Stewartin mukaan on myös mahdollista, että Hizbollah ryhtyy pian ampumaan rakettejaan syvemmälle Israeliin säilyttääkseen jonkinlaista pelotevaikutusta itsellään.

-  Jos se päätös tehdään lähettää (Israelin) joukkoja rajan yli, se varmaankin tulee vastauksena siihen, että myös Hizbollah on päättänyt korottaa jollain lailla panoksia, Stewart sanoo.

Tuollainen isku toimisi Stewartin mukaan poliittisesti kuitenkin Israelin eduksi. Se voisi sanoa, että Hizbollah paitsi aloitti nykyisen konfliktin, on myös halukas laajentamaan sitä, joten tarvitaan vahvempi vastaisku.

– Tämä on sellainen argumentti, mikä varmasti Yhdysvalloissa ymmärrettäisiin paremmin kuin se, jos olisi heti viime viikolla menty joukkojen kanssa rajan yli, Stewart sanoo.

Hänen mukaansa Israelin hallitus ei tosin näytä panevan tällä hetkellä kovinkaan paljon painoa Yhdysvaltain toiveille.

SODAN kiihtyminen voitaisiin Stewartin mukaan estää selkeimmin siten, että Gazaan saataisiin aikaan tulitauko. Tällöin Hizbollahilta poistuisi alkuperäinen syy, jonka takia se aloitti rakettitulensa Pohjois-Israeliin viime lokakuussa pian Hamasin hyökättyä Israeliin Gazasta.

Hizbollahin kannalta järkevää, mutta kasvojen menettämisen takia vaikeaa olisi Stewartin mukaan päätös lopettaa Israelin tulittaminen yksipuolisesti ilman tulitaukoa Gazassa.

– Se on loogisin vaihtoehto, kun he ovat ylivoimaisen vihollisen kanssa tekemisissä. Konfliktissa ei oikeastaan ole mitään Hizbollahin keskeisiä etuja pelissä, Israel ei esimerkiksi miehitä Libanonia. He (Hizbollah) ovat ihan itse kaivaneet tämän konfliktin käyntiin, Stewart sanoo.

Kansainvälissä kommenteissa on varoiteltu toistuvasti alueellisen suursodan vaarasta. Sellaista Stewart pitää epätodennäköisenä, koska Hizbollahin tukijoista Syyria on pysynyt käytännössä hiljaa eikä Iran vaikuta haluavan tulla vedetyksi mukaan sotaan Hizbollahin rinnalla.

-  Myös Iran on tässä sotilaallisesti heikompi osapuoli. Hyökkäämällä avoimesti Israelin kimppuun Iran vetäisi tähän ihan varmasti myös Yhdysvallat mukaan, eikä se kuullosta polulta, josta iranilaiset voisivat kuvitella mitään hyötyvänsä, Stewart sanoo.

Kokonaisuudessa kannattaa muistaa myös se, että Hizbollah ei ole yhtä kuin Libanon vaan järjestö toimii siellä kuin valtio valtiossa. Stewartin mukaan läheskään kaikki libanonilaiset eivät pidä Hizbollahista, mutta eivät myöskään Israelin tavasta taistella äärijärjestöä vastaan.

ISRAELISSA maan pohjoisosasta paenneiden noin 60  000 sisäisen pakolaisen ahdinko on luonut maan johdolle kovaa painetta toimia tilanteen korjaamiseksi. Sotilaallisen tilanteen helpotuttua Gazassa tähän on Stewartin mukaan tarjoutunut nyt tilaisuus.

Vuoden 2006 sodan jälkeen pyrittiin YK:n johdolla siihen, että Etelä-Libanonissa Litanijoen ja Israelin vastaisen rajan välisestä alueesta tulisi turvavyöhyke, jolla olisi vain YK:n rauhanturvaajia ja Libanonin asevoimien sotilaita.

-  Nyt Israelissa on nähty sillä tavalla, että näin ei käynyt, vaan se turvavyöhyke on vähän niin kuin Israelin puolella rajaa, mikä on jouduttu tyhjentämään siviileistä, Stewart kertoo.

Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan korostaa liikaa sitä, että Gazassa on ollut koko ajan mahdollisuus tulitaukoon, johon myös Yhdysvallat on Israelia kovasti painostanut. Pohjois-Israelin rauhoittumisen lisäksi se olisi voinut mahdollistaa kymmenien Hamasin hallussa vielä olleiden israelilaisten panttivankien vapauttamisen. Pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen äärioikeistolaiset puolueet eivät ole kuitenkaan halunneen tulitaukoon suostua.

-  He eivät halua tehdä sopimusta Hamasin kanssa, koska sopimuksen tekeminen tarkoittaisi sitä, että Hamasia ei ole tuhottu, jos siellä on joku, kenen kanssa sopia, Stewart tiivistää.

Hänen mukaansa panttivankien vapauttaminen ja Hamasin tuhoaminen ovat olleet alusta saakka keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

-  Se on jompikumpi.

Tulitauko Gazassa, tai laajemmin palestiinalaisten poliittisesta tulevaisuudesta sopiminen, avaisi Stewartin mukaan Lähi-idässä monia lukkoja. Toistaiseksi sellaista lopputulosta ei ole näköpiirissä, joten ratkaisujen etsiminen jatkuu sotilaallisin toimin.

Niilo Simojoki / STT