Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden myllerryksessä eurooppalaiset ovat taas saaneet päivitellä sitä, miksi yhdysvaltalaiset oikein äänestivät tällaisen hallinnon valtaan.

Aiheesta on saanut puhua kielenkantansa kipeiksi historian professori Marko Maunula, joka asuu Georgian Atlantassa.

- Suomeen tullessa aina tulee kysymyksiä, että minkä takia te siellä Amerikassa teette niin tai näin ja miten voitte valita Trumpin. Tällaisia perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, miksi Amerikka on niin omalaatuinen tapaus läntisessä yhteisössä, Maunula kertoo STT:lle ystävien ja läheisten kanssa käydyistä keskusteluista, joista syntyi idea kirjan kirjoittamisesta.

Kirjan mukaan Yhdysvallat on kulttuuriltaan edelleen hajanainen ryhmittymä aatteiden ja historian erottamia ”heimoja” ja alueita, joiden arvot ja intressit eroavat.

- Eurooppalaiset edelleen jollain tavalla ajattelevat Yhdysvaltoja yhtenä valtiona. Tämä on todellakin liittovaltio, Maunula sanoo.

Eri osavaltiot kuten Alaska, Kalifornia, Alabama ja Vermont eroavat toisistaan kuten Suomi Albaniasta. Yhteistä kaikille on lähinnä kieli ja ulkopolitiikka. Eurooppalaiset myös aliarvioivat itsensä ja yhdysvaltalaisten välisiä eroja.

- Me eurooppalaiset halutaan ajatella amerikkalaisista, että he ovat meidän äänekkäitä ja vähän huonosti informoituja serkkuja. Mutta tämä ei todellakaan ole näin, Maunula sanoo.

KIRJA KÄSITTELEE monen eri teeman kautta sitä, kuinka Yhdysvalloista tuli sellainen maa kuin se on ja kuinka se on selvinnyt kriiseistä ja synkistäkin jaksoista, kuten orjuudesta, sen päättäneestä verisestä sisällissodasta ja rotuerottelusta.

Kriisiä Yhdysvalloissa eletään nytkin. Moni kantaa huolta siitä, kestävätkö Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot paineen, joka niihin on Trumpin toisella kaudella kohdistettu.

Uhka demokratialle on Maunulan mukaan todellinen. Se nähtiin jo yli viisi vuotta sitten loppiaismellakassa, jossa Trumpin kannattajat yrittivät kumota Joe Bidenin vaalivoiton.

- Istuva hallinto pyrkii eliminoimaan amerikkalaisen demokratian. Se on ihan selvää, me nähtiin se tammikuun 6. päivä 2021. Sehän oli suora hyökkäys amerikkalaista demokratiaa kohtaan. Ja jostain käsittämättömästä syystä amerikkalaiset valitsivat silti saman miehen uudelleen johtuen siitä, että Joe Biden epäonnistui niin täydellisesti rajapolitiikassa ja inflaation suhteen, Maunula kertoo.

Toisaalta valtaa kahmineen Trumpin kannatuslukemat ovat nyt pienemmät kuin koskaan, hän lisää.

- Se osoittaa, että Yhdysvalloissa on voimakas vastareaktio tälle, ja se osoittaa amerikkalaisen demokraattisen impulssin voiman ja amerikkalaisten instituutioiden kestävyyden.

- Olen optimisti. Uskon, että ne selviävät tästä. Ne on valettu suhteellisen voimakkaiksi, ja ne ovat kohdanneet haasteita aikaisemminkin.

Marraskuussa koittavia välivaaleja pidetään yhdysvaltalaisen demokratian koetinkivenä.

- Trump on puhunut vaalien kansallistamisesta ja yrittänyt kieltää esimerkiksi postiäänestämisen, mutta oikeusistuimet ovat pistäneet rajusti hanttiin.

1990-LUVUN ALUSTA asti Yhdysvalloissa asunut Maunula on itse äänestänyt sekä maltillisia demokraatteja että republikaaneja.

Kirjassaan hän suhtautuu ymmärtäväisesti myös niihin pikkupaikkakuntien perusamerikkalaisiin, joista Trumpin kannatus kumpuaa.

- He ovat amerikkalaisia ilman väliviivoja tai jakautuneita identiteettejä. – – He vierastavat toiseutta, jota he eivät tunne henkilökohtaisesti, sekä urbaania maailmaa, joka heidän näkökulmastaan juhlistaa tätä toiseutta, Maunula kirjoittaa.

Maunulan tapaamat maakuntien konservatiivit ovat hyvin harvoin ”vaahtosuisia rasisteja”.

- He ovat ihmisiä, jotka ovat hämmentyneet uudesta kulttuurien kirjosta. Esimerkiksi Georgiassa yli 10 prosenttia osavaltion asukkaista on maahanmuuttajia. – – He tuntevat epävarmuutta, ällistystä ja vieraantumista siitä, kuinka nopeasti heidän tuntemansa maailma on muuttunut, hän kertoo STT:lle.

Maailman nopea muuttuminen sytyttää uusia roihuja, mutta toisaalta Yhdysvaltain poliittisten kiistojen peruskallio on jo vanhaa, kirjassa kerrotaan. Kansakunnan syvimmät jakolinjat näkyivät jo maan perustajaisien välisissä kiistoissa, joita ei haudattu heidän mukanaan.

- Thomas Jefferson ja John Adams olivat kuolleet, mutta heidän ajatuksensa ja saavutuksensa elävät. Sukupolvi toisensa jälkeen on taistellut heidän osaltaan kaivamissa poteroissa. Samat kiistat alueellisen hallinnon ja vahvan liittovaltion, vapaakaupan ja tuontitullien, maaseudun ja kaupunkien, etelän ja pohjoisen välillä ovat edelleen amerikkalaisen politiikan keskeisiä kiistanaiheita, Maunula kirjoittaa.

Teksti: STT / Lassi Lapintie