Vietävien tarvikkeiden luonne ja muuttunut sotatilanne vaikuttivat siihen, että Suomi myönsi tauon jälkeen asevientilupia Arabiemiraatteihin. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan lupien perusteella vietävät tuotteet eivät ole luonteeltaan ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisia.

Suomen asevientiä seuraava SaferGlobe-järjestö nosti viime viikolla esille, että Suomi on myöntänyt kahdelle yritykselle vientiluvan Arabiemiraatteihin maaliskuussa 2020. Sisu Akselien ja Katsan saamat vientiluvat koskevat akselisto- ja vaihdesettejä sekä niiden varaosia tai huoltoa.

Viime eduskuntavaalien alla nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.) kritisoi Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin myönnettyjä vientilupia. Hän oli valmis arvioimaan myös näihin maihin aiemmin myönnettyjen lupien perumista.

- Tässä tilanteessa Suomen ei pidä viedä tuolle alueelle yhtään enempää sotilasmateriaalia, Marin sanoi tuolloin Ylelle.

Marin ei aluksi halunnut kommentoida hänen hallituskaudellaan tehtyä päätöstä STT:lle työkiireisiin vedoten. Myöhemmin pääministerin esikunnasta viestitettiin, että kyse on puolustusministerin asiasta.

Ministeri Kaikkonen korostaa, että luvat koskevat komponentteja, joita ei itsessään ole mahdollista käyttää kansalliseen sortotoimintaan tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin loukkauksiin.

- Uusia vientilupia merkittäville järjestelmätoimituksille tai tuhoa tuottavalle materiaalille Arabiemiirikuntiin taikka Saudi-Arabiaan ei ole myönnetty vuoden 2015 jälkeen, Kaikkonen kertoi STT:lle sähköpostitse.

Vienti tärkeää myös kotimaan puolustukselle

Asevienti Arabiemiraatteihin nousi julkiseen keskusteluun vuonna 2018, kun kävi ilmi, että maahan vietyjä Patrian miehistönkuljetusvaunuja on käytetty Jemenin sodassa.

Arabiemiraatit on osallistunut Saudi-Arabian johtamaan liittoumaan Jemenin hallinnon tukemiseksi maan sisällissodassa. Vuoden 2018 lopulla Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus totesi, että uusille asevientiluville Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin ei ole edellytyksiä.

Kaikkonen nostaa esille, että Arabiemiraatit on vähentänyt läsnäoloaan Jemenissä. Myös johtavana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa toimiva Charly Salonius-Pasternak arvioi, että vientiluvan taustalla on se, että Arabiemiraattien suora maaosallistuminen Jemenin sotaan on virallisesti päättynyt.

Hän tuo esille lisäksi sen, että viennillä Suomi luo edellytyksiä omassa puolustuksessa käytettävien tarvikkeiden tuotannolle.

- Jos halutaan, että esimerkiksi Patria on Suomen tarpeisiin tarpeeksi vahva ja myös kansainvälinen toimija, niin pitää mahdollistaa sen edellytykset toimia, sanoo Salonius-Pasternak.

Viennin merkityksen Suomen omille puolustustarpeille nostaa esille myös Kaikkonen.

- Projektin suorat ja välilliset liikevaihto- sekä työllisyysvaikutukset kotimaiselle teollisuudelle ovat merkittävät. Luvan saaneet yritykset ovat oleellisia järjestelmätoimittajia maavoimien puolustuskyvyn rakentamisessa, hän sanoo.

Kaikkosen mukaan tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden vuoksi luvat täytyisi perua. Lainsäädäntö on mahdollistanut asevientilupien perumisen vuodesta 2012 alkaen.

Vasemmistoliitto yhä kriittinen

SaferGlobe kiinnitti huomiota siihen, että maaliskuussa 2020 myönnetyt luvat ovat hyvin pitkäaikaisia. Kymmeniä vuosia voimassaolevat luvat ovat myös arvokkaita, sillä niiden yhteisarvo on 139 miljoonaa euroa.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että pitkään voimassa oleva lupa voi olla tärkeä liiketoiminnan uskottavuudelle. Hän sanoo, että Suomessa on tietyissä tuotteissa maailmanluokan osaamista.

- Jos syntyy kuva, että hallitus toisensa jälkeen voisi kohdella asiakkaita poukkoilevasti, se tekee helpommaksi ostaa esimerkiksi italialaista tai ruotsalaista.

Salonius-Pasternak arvioi, ettei kauppa vaikuta alueeseen sotilaallisessa mielessä merkittävästi.

- Asiakkuuden ylläpitämiseksi sopimukset voivat olla erittäin merkittäviä, mutta ei niillä ole mitään merkitystä Jemenin konfliktin tai minkään sodan lopputuloksen näkökulmasta, hän sanoo.

Hallituksen päätös vientiluvista viime vuoden maaliskuussa ei ollut yksimielinen, sillä silloinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) äänesti niitä vastaan. Li Andersson (vas.) ja Maria Ohisalo (vihr.) olivat poissa äänestyksestä.

Vasemmistoliitto toi vastustuksensa asevientilupia kohtaan esille myös eduskunnan kyselytunnilla viime viikolla. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puolusti päätöstä hallituskumppanin kyselyä vastaan toteamalla, että Suomen asevienti kokonaisuudessaan oli viime vuonna pienemmillään sitten vuoden 2011.

Kaikkonen ei halua avata, millaista keskustelua lupien myöntämisestä viime vuoden keväällä hallituksessa käytiin.

- On tärkeää, että tällaisistakin asioista voidaan käydä hallituksen sisällä luottamuksellisia keskusteluja. Tämän vuoksi en koe tarpeelliseksi avata käytyjä keskusteluja.