Kotimaa
21.5.2025 11:49 ・ Päivitetty: 21.5.2025 11:49
Suomen lähilukiot jättivät opetusministerille adressin: Hallituksen maahanmuuttovastaisuus vie perusopetusta pienistä kunnista
Noin 40 lukiota ja 20 lukiokoulutuksen järjestäjää on jättänyt opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.) adressin, jossa vastustetaan hallituksen aikomusta evätä valtionosuudet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta lukiolaisilta.
Adressin ensimmäinen allekirjoittaja on Rantasalmen kunta.
Suomen Lähilukioyhdistys ry:n tiedotteen mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on Suomessa jo noin 600.
– Kaikki he opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi. Kyky ja halu opiskella jatko-opintoja varten kokonaan uusi kieli on jo laadun tae. Pääosin Kaukoidästä tulleet nuoret eivät ylikansoittuneissa kotimaissaan välttämättä pääsisi opintielle. Perheillä onkin tapana lähettää lapsiaan opiskelemaan muihin maihin, nyt myös Suomeen, sanoo Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila tiedotteessa.
TIEDOTTEESSA korostetaan, että nuoret tulijat ovat sijoittuneet etupäässä väestökatoalueen pieniin kuntiin, joissa on tyhjiä pulpetteja ja edullisia asuntoja. Heidän perheensä vastaavat opiskelu-, asumis- ja muista kuluista Suomessa.
– Erään arvion mukaan yhteiskunnan panostus jokaiseen suomalaiseen syntymästä 16 vuoden ikään on noin 300 000 euroa, jolta jokainen kansainvälinen opiskelija on siis meidät säästänyt. Suomelle koituva ainoa kulu ovat samat valtionosuudet, jonka kantasuomalaisetkin saavat, koko lukioajalta pyöreästi 30 000 euroa. Nyt hallitus aikoo poistaa tämänkin, Mattila huomauttaa.
Lähilukioyhdistyksen tiedotteessa korostetaan, että ajatus Suomeen sitoutumisesta ja maahan jäämisestä on kansainvälisillä lukiolaisilla vahva, ja he korjaavat maan väestövajetta.
– He osaavat vietnamia, burmaa, kiinaa, farsia ja muita kieliä, ja luovat uutta elinvoimaa kieliköyhälle Suomelle. Heitä olisi syytä pikemminkin palkita kuin rankaista, tai edes kohdella tasavertaisina kantasuomalaisten kanssa, Mattila sanoo.
ADRESSISSA perätään selvityksen laatimista niistä laajoista aluepoliittisista seurauksista, jotka aiheutuisivat kansainvälisten lukiolaisten ”täysvastikkeellisesta” opiskelusta. Päällimmäisenä on huoli perusopetuksen tasosta pienissä kunnissa, joissa lukio ja yläkoulu toimivat yhdessä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelle tuleville lukukausimaksuja korkeakoulujen tapaan. Tiedotteen mukaan se tyrehdyttäisi koko hankkeen: jo pelkkä kielen opiskelu on iso kynnys, ja monessa muussakin maassa kansalliskielellä opiskelu on kokonaan ilmaista.
– Hallitus ei maahanmuuttovastaisuudessaan kykene erottamaan lukioissa suomeksi tai ruotsiksi ja korkeakouluissa englanniksi opiskelevia toisistaan, eikä näkemään edellisten potentiaalia maan rakentamiseksi, puheenjohtaja Mattila tiivistää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.