Politiikka
30.3.2023 08:17 ・ Päivitetty: 30.3.2023 12:26
Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi Turkin parlamentin äänestyksessä iltapäivällä
Turkin parlamentti äänestää Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista tänään, ilmenee aamupäivällä päivitetystä Turkin parlamentin päiväohjelmasta.
Ohjelman mukaan parlamentin yleisistunto kokoontuu kello 14, minkä jälkeen käsitellään lukuisia päiväkohtaisia asioita, yhtenä niistä Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa. Turkin parlamentilta odotetaan selvää myönteistä päätöstä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti toissa viikolla Turkin hyväksyvän Suomen jäsenyyden, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili hänen luonaan pääkaupungissa Ankarassa. Kyllä-ääntä odotetaan Erdoganin johtaman AK-valtapuolueen (AKP) kansanedustajilta, AKP:n liittolaisen turkkilaisnationalistipuolue MHP:n kansanedustajilta sekä valtaosalta opposition edustajista.
Parlamenttilähde Ankarasta arvioi STT:lle, että parlamentin äänestys saattaa tapahtua ilta-aikaan. Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi on merkitty ohjemassa kolmanneksi käsiteltävänä olevaksi aiheeksi yli sadan asian listassa. Lähteen mukaan on odotettavissa, että Suomen jäsenyydestä pidetään Turkin parlamentissa myös lyhyitä puheita.
Helsingin Sanomille puhunut nimetön viranomaislähde arveli iltapäivällä, että äänestystä saatetaan vielä lykätä, mutta STT:lle tämän jälkeen uudestaan puhunut parlamenttilähde uskoi parlamentin ehtivän hyvin äänestää vielä tämän päivän aikana. Kansanedustajien aikatauluihin vaikuttaa myös se, että moni yrittää ehtiä kotiinsa ramadan-paastonavausaterialle kello puoli kahdeksaksi illalla.
Turkin parlamentin epätavallisen pitkä asialista ja kiireiset käsittelyt johtuvat lähestyvistä parlamentti- ja presidentinvaaleista. Erdoganin ja AKP:n valtakauden jatkumisen kannalta ratkaisevan tärkeät vaalit järjestetään 14. toukokuuta.
TURKIN parlamentin tämänpäiväinen päätös etenee vielä presidentti Erdoganin pöydälle hyväksyttäväksi. Erdogan on halunnut Suomen jäsenyyden ratifioitavan ennen Turkin ratkaisevia vaaleja.
Hän on kuitenkin toistanut useamman kerran, ettei Turkki ole valmis hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska Ruotsi ei Turkin mielestä ole täyttänyt velvoitteitaan joista Turkki, Suomi ja Ruotsi sopivat viime vuonna. Sen sijaan Turkki antoi tammikuussa ymmärtää, ettei Suomen kanssa ollut “ongelmia”, ja kehotti Suomen ja Ruotsin erottamaan jäsenyysprosessinsa toisistaan jotta Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon.
Ruotsia Turkki on syyttänyt liian lepsusta suhtautumisesta Turkin terrorismihuoliin ja viestittänyt odottavansa ainakin kesäkuun alkuun, jolloin Ruotsin uusi terrorisminvastainen laki tulee voimaan.
Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi, viitaten aseellisen kurdijärjestö PKK:n sekä saarnaajaimaami Fethullah Gülenin verkoston jäseniin Ruotsissa.
Vuonna 1952 Natoon liittynyt Turkki on ollut viimeinen jäsenmaa, joka ei vielä hyväksynyt Suomea jäseneksi.
UNKARI ratifioi vastikään Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin. Unkarin hallituksen mukaan Ruotsi on muun muassa jatkuvasti horjuttanut maiden suhteita sekä esiintynyt “moraalisesti ylempänä” ja epäkunnioittavasti Unkaria kohtaan.
Ruotsissa toivotaan kuitenkin pääsyä Naton jäseneksi ennen Vilnan huippukokousta heinäkuussa, ja myös Niinistö sanoi tapaamisessaan Erdoganin kanssa toivovansa Ruotsin pikaista hyväksymistä.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa eduskunnassa presidentti Niinistö ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, milloin Suomi lopullisesti on Naton jäsen. Kun kaikki maat ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen jäseneksi, minkä jälkeen Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa.
Uutista täydennetty 30.3. klo 15.26 kappaleella, jossa kerrotaan Helsingin Sanomien lähteiden tiedoista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.