Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa vain 22 % – vuonna 2014 lukema oli 30 %

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus jatkaa hienoista laskuaan, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä. Jäsenyyden hakemista kannattaa nyt 22 prosenttia vastaajista, viime vuonna Naton kannalla oli joka neljäs. Jäsenyyden kannatus on laskenut tasaisesti vuodesta 2014, jolloin Nato-jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia vastanneista.

Samaan aikaan on myös kasvanut Nato-kannastaan epävarmojen osuus, heitä on nyt jo liki viidesosa (17 prosenttia) vastaajista.

Kielteisimmin Natoon suhtautuvat 25–34-vuotiaat, joista vain 13 prosenttia kannattaa sotilasliiton jäsenyyden hakemista. Puolueista Nato-myönteisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat, mutta heistäkin jäsenyyden kannalla on alle puolet (44 prosenttia) vastaajista. Seuraavana tulevat vihreät (25 prosenttia).

Nykyisenkaltaisen asevelvollisuuden kannatus on pysynyt MTS:n kyselyssä huippulukemissa. Miesten yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä kannattaa 81 prosenttia vastaajista, mikä on korkein luku sitten vuoden 2001. Ammattiarmeijaan siirtymistä kannattaa vain joka kymmenes, samoin siirtymistä nykyistä suppeampaan, valikoivaan asevelvollisuuteen.

Maanpuolustustahdon lasku pysähtyi

Viime vuoden MTS-kyselyssä huomiota herätti maanpuolustustahdon notkahtaminen 71 prosenttiin edeltävän vuoden 78:sta. Nyt lasku näyttää pysähtyneen: 72 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi kysymykseen, olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti ”kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”.

Jos Suomeen hyökättäisiin, lähes 90 prosenttia vastaajista sanoo olevansa itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen tehtäviin omien kykyjen ja taitojen mukaan. Puoluesympatioiden perusteella jaoteltuna kovin henkilökohtainen maanpuolustustahto (94 prosenttia) on vihreiden kannattajilla.

Pohjoismaiselle yhteistyölle lähes yksimielinen kannatus

Luottamus ulkopolitiikan hoitoon jatkaa kyselyssä pari vuotta sitten alkanutta nousuaan. Ulkopolitiikkaa pitää nyt hyvin hoidettuna neljä viidestä vastaajasta eli yhä moni kuin syksyllä 2013 ennen Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sotaa. Eniten myönteisiä mainintoja ulkopolitiikan hoidosta saa presidentti Sauli Niinistö.

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat melko tai erittäin tyytyväisiä myös puolustuspolitiikan hoitoon (79 prosenttia). Puolustukseen ollaan myös valmiita panostamaan verovaroja: lähes puolet vastaajista korottaisi puolustusmäärärahoja ja 40 prosenttia säilyttäisi ne vähintään ennallaan.

Huimimmat, yli 90 prosentin kannatusluvut kyselyssä saa sotilasyhteistyö Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Tämän yhteistyön, samoin kuin osallistumisen EU:n puolustusyhteistyöhön ja ylipäänsä EU-jäsenyyden, katsotaan lisäävän eniten Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista syys-lokakuussa. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT–NIILO SIMOJOKI

AVAINSANAT

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

Entinen puolustusministeri avautuu Twitterissä: ”Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa?”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Stefan Wallin.

Entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) ottaa Twitterissä voimakkain sanankääntein kantaa kohuttuun Helsingin Sanomien artikkeliin Viestikoekeskuksesta.

– Eilen HS lupasi lisää paljastuksia sotilastiedustelusta tämän päivän lehdessä. Lehdessä on päätoimittajan kootut selitykset miksi salaisen tiedon paljastaminen oli perusteltua – mutta eilen luvatut lisäpaljastukset puuttuvat. Tuliko sittenkin pupu pöksyyn, HS? Wallin muun muassa kirjoitti tänään päivällä.

Jo eilen hän oli ottanut asiaan kantaa:

– HS kunnioittaa Suomi 100-juhlavuotta avaamalla tänään joulukalenterinsa: sarja jossa HS, salaisten, vuodettujen muistioiden perusteella, paljastaa tietoja Suomen sotilastiedustelusta. Hyvää joulua ja antoisia lukuhetkiä, Tehtaankatu! hän kirjoitti.

Tänään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti artikkelin, jossa hän sanoi, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille.

Wallin on kommentoinut myös tätä. Toisaalta hän kiittää Helsingin Sanomien, mutta kyselee perään kohdistamatta kehenkään: Kuka eroaa?.

– STT: HS:n vastaava päätoimittaja: Emme onnistuneet perustelemaan riittävästi salaiseksi luokiteltujen tietojen käyttöä. Toimituksen syytä katsoa peiliin. Sådär ja. Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa? Wallin kirjoittaa.

Wallin toimi puolustusministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa 2011–2012. Hän on tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen .

Nyt, taas, puhuu HS:n vastaava päätoimittaja: ”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo uudessa kirjoituksessaan myöhään sunnuntaina, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille. Niemi perusteli jo eilen ensimmäisen kerran HS:n uutista.

”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan. Jos uutisen ja sen julkaisun perusteista käydään näin kovaa jälkikäteistä keskustelua, on toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin.”

Tässä emme selvästikään onnistuneet.

Niemi kirjoittaa, että monelle lukijalle oli jäänyt epäselväksi se, miksi HS oli julkaissut artikkelin, jonka jotkut sanoivat jopa vaarantavan kansallisen turvallisuuden.

”Jutun julkaisua etukäteen perustelleet seikat – erityisesti artikkelin sisällön suhde valmisteilla olevaan tiedustelulakiin – olivat jääneet liian vähälle huomiolle julkaistussa tekstissä. Alkuperäisessä jutussa olisimme voineet myös kertoa selkeämmin, että olemme hyödyntäneet ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta.”

”Jos artikkeli olisi perustellut ymmärrettävämmin salaiseksi luokiteltujen tietojen käytön, se olisi auttanut lukijaa kytkemään jutussa esitetyt tiedot osaksi tiedustelulain valmistelua. Tässä emme selvästikään onnistuneet”, Niemi myöntää sunnuntaina.

Onko HS julkistanut oikeudettomasti tietoa sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, Niemi kysyy.

”Jos tällainen oikeudenkäynti Helsingin Sanomia vastaan toteutuisi, se olisi Suomessa ensimmäinen kerta. Oikeudessa asettuisivat vastakkain sananvapaus ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta on vaikeaa ennakoida.”

”Silti merkillepantavaa on se, että lainsäätäjä on ottanut sananvapauden suojaan nimenomaisesti kantaa, kun turvallisuussalaisuuksia koskevaa lakia valmisteltiin. Tiedotusvälineillä on oikeus kerätä turvallisuuteen liittyviä tietoa.”

Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä.

Niemi kertoo saaneensa Sanoman hallitukselta tehtäväkseen laatia selvityksen kyseiseen juttuun liittyvästä toimitusprosessista.

”Pyrin tekemään pyydetyn selvityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta hallituksella on käytettävissä riittävät tiedot omaa arviointiaan varten. Parhaimmillaan tiedustelujutuista tehtävä selvitys tuottaa arvokasta tietoa siitä, miltä osin toimitusprosessimme toimii hyvin, ja mistä kohtaa toiminnastamme löytyy parantamisen varaa. Olen jo tähän mennessä pitänyt Sanoman hallituksen informoituna saamastani lukijapalautteesta.”

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt HS:lle vuodettujen salaisten asiakirjojen käytöstä tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

”Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä. Demokratiaan kuuluu elimellisesti myös se, että sananvapauden rajoja aika ajoin koetellaan”, Niemi kirjoittaa HS:ssa sunnuntaina.

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.