– On tärkeää, että vahvasti elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle käytetään tehokkaasti hyväksi koko euroalueella, mukaan lukien Suomessa, Rehn kirjoittaa Pankin tuoreimmassa Euro & Talous -julkaisussa.

Maailmantalouden odotetaan toipuvan kuluvan vuoden loppupuoliskolla alkuvuoden jyrkän supistumisen jälkeen, Rehn kirjoittaa pääkirjoituksessa. Elpyminen koronakriisin jäljiltä on kuitenkin hauras ja pitkäkestoinen.

Rehnin mukaan keskuspankkien toimet onnistuivat alkukeväällä torjumaan uuden finanssikriisin vaaran. Euroopan keskuspankin (EKP) vahvasti elvyttävä rahapolitiikka on tukenut ostovoimaa ja turvannut rahoituksen saatavuuden kotitalouksille ja yrityksille.

Kansainvälisen talouden näkymiä käsittelevässä Euro & Talous -julkaisussaan Pankki kokoaa arvioita euroalueen talousnäkymistä kuluvalle ja seuraavalle vuodelle.

Arviot euroalueen supistumisesta tänä vuonna vaihtelevat 8–10 prosentin välillä, ja vuonna 2021 arviot talouskasvusta asettuvat 5–7 prosentin haarukkaan.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla euroalueen talous supistui yhteensä 15 prosenttia. Loppuvuoden arviointia varjostaa epävarmuus koronapandemian mahdollisesta toisesta aallosta ja sen vakavuudesta.

Pankin asiantuntijoiden mukaan hitaan talouskasvun eli stagnaation riski euroalueella on kasvanut koronakriisin myötä.

Hitaan talouskasvun ajatus yhdistetään varsinkin Japanin talouskehitykseen 1990-luvulta alkaen. Kirjoittajien mukaan stagnaation riskiä voi vähentää voimakkailla, kohdennetuilla ja riittävän pitkäkestoisilla talouspolitiikan toimilla.

Finanssikriisin jälkeen euroalueella ja varsinkin Yhdysvalloissa onnistuttiin kirjoittajien mukaan reagoimaan kasvun hidastumiseen paremmin kuin 1990-luvun alun Japanissa.