Päätöksistä toisessa torpattiin venäläismiljonääri Pavel Melnikovin aikeet ostaa Airiston Helmeltä kiinteistö Paraisilta Varsinais-Suomesta. Hakemuksen mukaan kiinteistö olisi tullut hänen henkilökohtaiseksi vapaa-ajanviettopaikakseen.

Melnikovia syytetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta liittyen Airiston Helmen toimintaan. Syyttäjä on myös katsonut, että Melnikov on johtanut järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Melnikov on kiistänyt kaikki esitetyt syytteet.

Puolustusministeriö ei pitänyt kiinteistön ilmoitettua käyttötarkoitusta uskottavana. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että Melnikov omistaa Paraisilta jo neljä kiinteistöä ja hänellä on useita muitakin kiinteistöhankkeita Euroopassa.

-  Kiinteistö kytkeytyy myös kiinteästi osaksi Pavel Melnikovin ja Airiston Helmen omistuksessa olevaa kiinteistökokonaisuutta. Kiinteistöiltä viranomaisetsinnöissä löydetty materiaali sekä Airiston Helmen liiketoiminnan käynnistymättömyys ja taloudelliseen tilaan liittyvät epäselvyydet tukevat tehtyä johtopäätöstä, päätöksessä todetaan.

Melnikov oli Airiston Helmen pääomistaja ennen kuin yhtiö lopetti toimintansa Suomessa ja asetettiin selvitystilaan vuonna 2019.

TOISESSA päätöksessä hylättiin lupa viittä kiinteistöä koskevaan kauppaan Kokemäellä Satakunnassa. Venäläinen hakija oli ilmoittanut perustavansa yhdistys-asunto-osakeyhtiön ja tarjoavansa kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja kohtalaistuloisille sekä erilaisia arkea helpottavia palveluita.

Puolustusministeriö katsoi, että hakijan antamat tiedot kiinteistöjen aiotusta käyttötarkoituksesta ovat epäuskottavia eikä tarvittavaa rahoitusta toimintaan ole. Hakijalla ei ole myöskään uskottavaa sidettä Kokemäelle.

Siksi ei ministeriön mukaan voida sulkea pois, että kiinteistöt tulisivat tosiasiallisesti kolmannen tahon käyttöön ja niitä käytettäisiin kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla osana laaja-alaista vaikuttamista.

Puolustusministeri Häkkänen kommentoi molempia kielteisiä päätöksiä tiedotteessa.

-  Puolustusministeriössä selvitetään tarkasti jokaisen EU- ja ETA-maan ulkopuolelta tulevan kiinteistönostajan taustat. Kansallisen turvallisuutemme suojaaminen on erityisen tärkeää nykyisessä turvallisuustilanteessa, hän sanoi.

Kielteiset lupapäätökset perustuvat lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta. Päätökset eivät vielä ole lainvoimaisia.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ on pysäyttänyt useita kiinteistökauppoja etenkin itäisessä Suomessa. Esimerkiksi alkuvuodesta kerrottiin kauppojen torppaamisesta Ilomantsissa ja Sotkamossa.

Syyskuussa tehtiin kuusi kielteistä lupapäätöstä Itä-Suomessa. Päätösten kohteina olivat kiinteistöt Mikkelissä, Kouvolassa ja Imatralla sekä kolme kiinteistöä Lieksassa.

Vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökaupat tulee hyväksyttää puolustusministeriössä.

Valmistelussa on parhaillaan lakimuutos, jolla kiellettäisiin kiinteistöjen hankkiminen hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisilta. Käytännössä tämä tarkoittaisi ainakin Venäjän kansalaisia. Hallituksen oli tarkoitus antaa asiaa koskeva esitys tänä vuonna.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 11.42.