Puolustusministeriö täsmentää muun muassa, ettei Suomessa ei ole Shoigun mainitsemaa USA:n avulla sijoitettua kyberoperaatiokeskusta vaan vuonna 2017 perustettu monikansallinen hybridiosaamiskeskus.

“Shoigu viittasi puheessaan Suomen, Ruotsin ja Naton väliseen toukokuussa allekirjoitettuun sopimukseen. Tällaista ei kuitenkaan ole olemassa, vaan Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet toukokuussa 2018 aiejulistuksen kolmenvälisestä puolustusyhteistyöstä”, ministeriö huomauttaa.

Ministeriö korostaa lisäksi, ettei Suomella ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Shoigu väittää.

Shoigu esitti puolustusministerin mukaan myös virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon.

Shoigunin tiistaiset lausunnot nousivat esiin tiistaina hänen arvioutua, että Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyön tiivistyminen heikentää turvallisuutta ja pakottaa Venäjän vastatoimiin. Shoigu myös väitti, että Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa allekirjoittama aiejulistus antaa Natolle esteettömän pääsyn Suomen ja Ruotsin ilmatilaan ja aluevesille.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) korosti keskiviikkona, että Venäjän puolustusministerin Nato-lausunnoissa ei ollut mitään uutta. Niinistö sanoi, että Venäjän puolustushallinto on käyttänyt aiemminkin jyrkkää sanailua ilmaistessaan huoltaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Toisin kuin puolustusministeri Niinistö, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu kommentoi eilen nähneensä Shoigun linjauksessa myös muutosta aiempaan.

– Venäjältä on tullut aiemmin negatiivista viestiä Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, mutta nyt sitä tuli Nato-yhteistyöstä. Tämä on selkeästi uutta.

Pesu ei kuitenkaan lähtisi tekemään pitemmälle meneviä päätelmiä Venäjän puolustusministerin yhdestä lausunnosta.

– Jos tällaisia kommentteja tulee Venäjältä enemmän ja korkeammalta taholta, sitten voi olla syytä katsoa tarkemmin, mistä tuulee.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toteaa ”yleisellä tasolla”, että Suomi on korostanut sitä, ettei se muuta turvallisuuspolitiikkaansa siltä pohjalta, mitä joku muu taho siitä sanoo.

– Vaikka tässä (Shoigun kannanotossa) olisi joku uudehkokin muotoilu, en usko, että se antaisi Suomelle aihetta uuteen harkintaan millään tasolla.

Tiilikainen näkee Venäjän puolustusministerin lausunnon osana lännen ja Venäjän kiristyvää suhdetta.

– Tämä liittyy lisääntyneeseen jännitteeseen, johon Venäjän omat toimet Ukrainassa ja Krimillä ovat antaneet aihetta.