Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Suomen Yrittäjät haluaa paikallisen sopimisen kiellot pois laeista ja perustaa uuden lautakunnan – Pentikäinen: Realismia nykyisen hallituksen aikana

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät toivoo Rinteen (sd.) hallituksen edistävän paikallista sopimista poistamalla työelämälainsäädännöstä järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo näkevänsä asiassa pienen mutta kuitenkin realistisen mahdollisuuden.

Sopimisen kieltoja on työsopimus-, vuosiloma-, työaika- ja opintovapaalaeissa. Niitä on yhteensä noin 50.

Pentikäisen mukaan Yrittäjien ajamassa mallissa sopimisen raamit tulisivat työehtosopimuksista, ”mikä on ollut vasemmiston ja ay-liikkeen lähtökohta”. Paikallinen sopiminen olisi siis Pentikäisen sanoin yleissitovallakin kentällä ”työehtosopimusvetoista”.

Pentikäisen mielestä tällainen saavutus olisi läpimurto paikallisessa sopimisessa.

Hän sanoo puhuneensa asiasta niin hallituksen kuin ay-puolen kanssa ja kuvaa suhtautumista rakentavaksi.

Sipilän hallituksen aikainen strateginen tavoite yhä voimassa.

Järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia työnantajayrityksiä on noin
50 000. Järjestäytyneitä yrityksiä on noin 20 000. Työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella on noin 20 000 työnantajayritystä.

Pentikäinen toteaa, että näin ollen paikallisen sopimisen kieltojen piirissä on nyt suurin osa työnantajayrityksistä.

Sipilän (kesk.) hallituksen aikana Suomen Yrittäjät ajoi vielä pidemmälle meneviä keinoja. Tuolloin kyse oli toisin sopimisen oikeudesta.

Suomen Yrittäjät halusi lakisääteistä oikeutta sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Tämä hanke kuitenkin kariutui myös porvarihallituksen aikana.

Pentikäinen toteaakin, ettei tällainen tavoite olisi realismia nykyisen hallituksen aikana.

– Mutta sopimisen kieltojen poistaminen olisi.

Siitä Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan ole luopunut, että sen strateginen, pitkän tähtäimen tavoite on edelleen toisin sopimisen oikeus.

Sipilän hallituksen aikana syntyi iso riitä siitä, kun Suomen Yrittäjät eivät hyväksyneet luottamusmiehen tuomista yleissitovan kentän sopijaosapuoleksi kuten kiky-sopimuksen yhteydessä esitettiin.

Valtuutettujen ei tarvitse  kuulua ammattiliittoon, mikä luonnollisesti on punainen vaate työmarkkinajärjestöille.

“Mahdollisuuksien rajoissa.”

Jos paikallisen sopimisen kiellot poistettaisiin, Suomen Yrittäjät katsovat edelleen, että työajoista sopisi joko luottamusmies tai -valtuutettu tai koko henkilöstö eli Pentikäisen sanoin ”keskustelua sopimisen mekanismeista ei tarvitsisi avata”.

Käytännössä yleissitovassa kentässä sopijana olisi useimmiten juuri luottamusvaltuutettu, koska kentän yrityksissä ei juuri liittoon kuuluvia luottamusmiehiä ole.

– Aika näyttää, sopiiko tämä hallitukselle ja ay-puolelle. Minulla on sellainen tuntuma, että tämä on mahdollisuuksien rajoissa. Toki mallissa on varmasti vielä jumpattavaa. Iso huoli palkansaajapuolella kohdistuu siihen, ettei sovita ohi työehtosopimusten.

Suomen Yrittäjien mielestä tarvitaan luottamusta vahvistava mekanismi. Tällainen olisi Pentikäisen mukaan järjestön ehdottama paikallisen sopimisen lautakunta.

Sen jäsenenä olisi virkamiehiä, työmarkkinaosapuolten sekä Suomen Yrittäjien edustajia.

“Ei hyväksyisi vaan ohjaisi.”

Suomen Yrittäjien visiossa yleissitovan kentän paikalliset sopimukset raportoitaisiin lautakunnalle.

– Se seuraisi ja ohjaisi paikallista sopimista. Ei hyväksyisi vaan ohjaisi, Pentikäinen sanoo.

Lautakunta tarvittaessa myös vahvistaisi paikallisen sopimisen valmiuksia esimerkiksi huolehtimalla, että koulutusta on tarjolla. Se voisi tarttua ongelmakohtiin ja vahvistaa erilaisin toimin paikallisen sopimisen edellytyksiä.

Pentikäinen sanoo, että Suomen Yrittäjillä olisi myös valmius vahvistaa henkilöstön roolia paikallisessa sopimisessa. Henkilöstön edustusta ei Pentikäisen mukaan tarvitse aina välttämättä tuoda yrityksen hallitukseen. Se voisi olla myös johtoryhmässä tai työpaikalla voitaisiin yleensä ottaen sopia tavasta, jolla henkilöstöä informoitaisiin.

Pentikäisen tuntuma on, että paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen toisi Suomeen jollaki aikavälillä noin 5 000–10 000 paikallista sopimusta lisää.

– Kyllä siellä valtava tarve on päästä sopimaan erityisesti työaikoihin liittyvistä kysymyksistä.

Malli esillä työllisyysryhmässä.

Rinteen hallitus on kutsunut koolle useita työllisyysryhmiä pohtimaan työllistämistoimia. Yhdessä ryhmistä pohditaan juuri paikallista sopimista. Ryhmässä on myös Suomen Yrittäjien edustus.

Pentikäisen mukaan Yrittäjien malli on esillä ryhmässä.

– Kyllä olen saanut hyvin ymmärtävää palautetta, asian tärkeys nähdään, Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa Yrittäjien avaus saa ymmärrystä työnantajapuolella siitä syystä, että isoissa yrityksissä paikallisesti sovittavat joustot pystyttäisiin synkronoimaan myös alihankkijapuolelle, mikäli sielläkin olisi valmius vastaaviin joustoihin.

Ei “pakkoraportoinnille”.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen käsitteli tänään blogissaan paikallista sopimista ja keskusteli asiasta Twitterissä Mikael Pentikäisen kanssa.

Vartiainen poistaisi neuvottelukiellot ja liittäisi lakiin järjestäytymättömien yritysten velvollisuuden raportoida paikallisen sopimuksen sisältö ammattiliitolle ja työnantajaliitolle.

– Samalla yritys voidaan velvoittaa lähettämään ammattiliitolle henkilökunnan edustajan/edustajien yhteystiedot. Ammattiliitto siis tietäisi, millaisia paikallisia sopimuksia sen tessissä sallimissa valtuuksissa tehdään. Se voisi myös olla yhteydessä henkilöstön edustajiin ja koettaa houkutella heitä jäsenikseen, Vartiainen kirjoitti.

– Juhanalla on taas hyvää pohdintaa. En näe kuitenkaan mieltä siinä, että vapaan kentän pitäisi pakkoraportoida liitoille ja toimittaa kontaktilistoja. Olen valmis pohtimaan esimerkiksi ”paikallisen sopimisen lautakuntaa”, joka olisi riippumaton julkinen taho, Pentikäinen vastasi Vartiaiselle.

Koska Suomen Yrittäjien nyt esittämä malli olisi järjestön silmissä vain yksi välivaihe siihen, että työpaikoilla voitaisiin sopia toisin kuin tesseissä, on kysyttävä, miksi järjestö uskoo mallin etenevän juuri nyt.

Mikael Pentikäinen vastaa, että sitä kohti ollaan joka tapauksessa menossa.

– Meidänkin tehtävä on lukea politiikan tilannetta. Nyt on tällainen hallituspohja ja yritetään viedä asioita eteenpäin tämän hallituksen kanssa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE