Kiuru painotti, että sote-palvelut tuotetaan pääasiassa maakuntien ja julkisen sektorin toimesta mutta yksityistäkin sektoria tarvitaan.

– Eli isännän äänellä mutta renkiäkin tarvitaan, Kiuru täräytti.

Demokraatin tietojen näitä muotoiluja ei oltu ainakaan Suomen Yrittäjissä kuunneltu hyvällä.

SY järjesti tänään mediatilaisuuden, jossa se esitteli omia linjauksiaan teemalla Yrittäjien sote sekä samannimisellä esitteellä. Kun puhuttiin sotesta, samassa yhteydessä otettiin kantaa myös hoitajamitoituksen säätämiseen.

Ihmisten pitää päästä hoitoon sinne, missä sote-palveluiden työntekijät ovat, eli yrityksiin, yhdistyksiin ja julkiseen terveydenhuoltoon, Suomen Yrittäjät painottaa.

Järjestön mukaan 7 päivän hoitotakuu saavutetaan vain ohjaamalla ihmiset kaikkiin näihin palveluntarjoajiin, eli luomalla monituottajamalli.

Suomessa on SY:n laskujen mukaan 18  197 sote-yritystä.  Alalla työskentelee nyt yli 40 0 000 henkeä, joista viidennes yrityksissä. Suomen Yrittäjissä on mukana myös kymmenen sote-alan toimialajärjestöä. SY pitääkin itseään Suomen ylivoimaisesti suurimpana sote-alan edunvalvontajärjestönä.

SY:n mielestä monituottajamalli tarvittaisiin myös varmistamaan sote-palveluiden alueellinen kattavuus. Kun sote-palvelut siirtyvät aikanaan maakunnille, SY:n mukaan käy huonoimmillaan niin, että vain julkisesta tuotannosta huolehditaan.

Vielä hiljattain kokoomuksessa muun muassa ministeriryhmän valtiosihteerinä toiminut Suomen Yrittäjien nykyinen. varatoimitusjohtaja Anssi Kujala tietää tarkkaan, miten vaikea kokonaisuus sote ja sen uudistaminen on.

– Intohimoja on suuntaan ja toiseen.

Kun viime hallituskaudella jäätiin odottelemaan valinnanvapauslakia ja soten järjestämislakia, se hidasti Kujalan mukaan palvelusetelien käyttöönottoa. Palveluseteleiden käyttö on vain prosentti soten käyttömenoista. Jos palvelusetelin käyttöä aiotaan uudistaa, siitä olisi tehtävä velvoittava subjektiivinen oikeus eli sitä olisi tarjottava aina vaihtoehtona, Suomen Yrittäjissä toivotaan.

Nykyhallituksen sotesta Kujala sanoo, että hallitus aikoo selvästi lisätä resursseja julkiselle puolella ja vähentää yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia. Kujalan mukaan Suomen Yrittäjät tunteekin huolta, että yritysrakenne jää paitsioon.

Monituottajamallin puolesta puhuva Kujala sanoo, että hän puhuu yrittäjille tärkeän palveluseteleiden kohdalla valintaoikeudesta eikä valinnanvapaudesta, joka tuhottiin terminä viime vaalikaudella.

Huonoimmillaan hänen mukaansa kunta hoitaa itse kokonaan omaa tuotantoaan tai tekee kokonaisulkoistuksen. Fiksu järjestäjä taas käyttää kaikkia välineitä ja mahdollisuuksia niin, että kilpailu toimii.

– Kun kunta tekee kokonaisulkoistuksen se päättää luopua markkinan kehittämisestä, se on meidän mielestä väärä valinta.

Suomen Yrittäjien mukaan monituottajamalliin pääsemiseksi vaaditaan palvelustrategia. Sitä on kuitenkin vaikea kehittää, koska kunnat sen koommin kuin valtiovarainministeriö eivät SY:n mukaan tiedä palvelukustannustensa hintaa. Tämä estää Kujalan mukaan rehellisen keskustelun palvelustrategiasta ja palvelutuotannon linjavalinnasta.

Hallitus siirtää soten maakuntien järjestettäväksi. Kujala sanoo, että sinänsä kannattaa sotessa leveämpiä hartioita. Muiden tehtävien antamisesta maakunnalle hän varoittaa. Kannattaa keskittyä vain soten järjestämiseen.

SY:n liputtaman monituottajakmallin synnyn kuitenkin estää, jos sama julkisorganisaatio on omistaja, tilaaja ja tuottaja.

Maakuntaveroa Suomen Yrittäjät eivät halua. Sen nähdään johtavan väistämättä työn verotuksen kiristämiseen. Jos Uudenmaan erillisratkaisun rahoitus hoidettaisiin eri tavoin kuin muualla, se tuskin menisi perustuslakivaliokunnasta läpi.

Hallitus ilmoitti eilen säätävänsä 0,7 hoitajamitoituksen lakiin. Rahaa tähän haetaan muun muassa yksityisen puolen sairausvakuutuskorvauksista. Suomen Yrittäjät pitää tätä rättinä kasvoille sote-yrittäjille eikä sen nähdä ainakaan edistävän hoitoonpääsyä.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast ei kuitenkaan usko, että toiminta vaikeutuisi. Hän sanoo, että ihmiset hakeutuvat jatkossakin optikolle eivätkä sote-keskuksiin. Hänen mukaansa 500 työikäisen silmälääkärin ja 1500 optikon työpanostuksesta ei kannata luoda rinnakkaisjärjestelmää. Silmäterveyden kustannukset eivät alenisi. Hän totesi, että esimerkiksi glaukoomapotilaita on nyt 110 000 ja väestön ikääntyessä 10 vuoden päästä tuplasti enemmän. Tastin mukaan heidän hoitamisensa ei taatusti ratkea julkisella sektorilla.

Anssi Kujalan mielestä hoitajamitoituksen rahoitus on vielä epäselvä eikä kovin kestävällä pohjalla.

Kun Suomen Yrittäjät selvitti jäseniltään kyselyssä uskoa sote-mallin toteutumiseen, tulos oli karu. Perusviesti on se, että yrittäjät eivät edes tunne soteuudistusta, eivät pidä sitä hyvänä eivätkä usko sen menevän maaliin.

Hoitajamitoitusta pyritään rahoittamaan myös julkisia hankintoja tehostamalla. Kujalan mukaan se on väärä ratkaisu.

– Siinä ei esitetä palvelutuotannon markkinakehitystä vaan luodaan yksityinen monopoli tai oligopoli, jossa kilpailu ei toimi.

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoi sen johtavan lopulta hintojen nousuun.

Näin Suomen Yrittäjät tiivistävät sote-mallinsa:

• Tarvitaan palvelustrategia, jossa yrittäjyys on mukana.
• Asiakkaalle pitää antaa valita palveluntarjoajansa.
• Pitää tukea reilua kilpailua. Se tarkoittaa pienimmän kilpailijan huomioimista.
• Tarvitaan yhteinen kustannuslaskentamalli, jotta tiedetään, mitä sote maksaa.
• Palveluseteleiden arvot oikealle tasolle.
• Luodaan monituottajamalli, jotta monet eri sote-toimijat voivat olla mukana.