Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Suomessa asevelvollisia ovat vain miehet, eikä se ole tätä päivää

Wilma Hurskainen
Politiikka

Rane Aunimo

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö.

Yle kysyi toukokuussa kansanedustajilta, tulisiko asevelvollisuutta laajentaa koskemaan myös naisia. Tulokset eivät yllättäneet. Vastauksensa kyselyyn antoi 113 kansanedustajaa. Heistä 69 suhtautuu asiaan kielteisesti ja vain 30 myönteisesti.

Rane Aunimo

Demokraatti

SDP:n kansanedustajista kyselyyn vastasi 18 edustajaa, heistä 14 oli kielteisellä kannalla. Esimerkiksi vihreiden mutta myös keskustan ryhmässä enemmistö vastanneista oli naisten asepalveluksen puolella.

Maaseudun Tulevaisuuden huhtikuisessa kyselyssä suomalaisista vahvimmin naisten asevelvollisuuden kannalla olivat puolestaan vihreiden ja sosialidemokraattien äänestäjät. Koko kyselyssä lievä enemmistö (40,8 % – 37,5 %) kannatti naisten asepalvelusta.

Verrattuna valtioneuvoston alaisen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuiseen kyselyyn muutos oli suuri, sillä tuolloin naisten asevelvollisuutta kutsuntajärjestelmän kautta kannatti vain 14 prosenttia suomalaisista.

Eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta kommentoi MT:n jutussa, että operatiivista tarvetta naisten asevelvollisuuteen ei ole. Riittävää reserviä kyetään pitämään yllä miesten asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisten asepalveluksen avulla.

Aivan paikoillaan asiassa ei sentään olla. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevat naiset siirtyvät samoihin kutsuntoihin miesten kanssa ensimmäisillä alueilla vuonna 2024.

Jokainen Suomen kansalainen on perustuslain 127 §:n 1 momentin perusteella velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Asevelvollisia ovat kuitenkin vain miehet.

ERI TAHOJEN erilaisia kyselyitä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Näyttää joka tapauksessa siltä, että SDP:tä äänestävien joukossa naisten ja miesten yhtäläiseen asevelvollisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin puolueen kansanedustajien keskuudessa.

SDP:llä on vuodelta 2020 puoluekokouspäätös, joka ”velvoittaa puoluetta valmistelemaan laajan turvallisuuskäsitteen kannalta hyödyllisen kansalaispalveluksen kehitysehdotuksen sukupuolten tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuudet huomioiden”.

Valinta on pakko tehdä: jonkinlainen pakollinen palvelus kaikille, kutsuttakoon sitä vaikka kansalaispalvelukseksi, tai ei minkäänlaista palvelusta kenellekään.

Laiskimpia argumentteja naisten asevelvollisuutta vastaan tai nykyjärjestelmän säilyttämisen puolesta ovat huomautukset naisten roolista synnyttäjinä ja äiteinä.

Valinta lapsen hankkimisesta on käytännössä lähes sataprosenttisesti vapaaehtoinen. Miehen asevelvollisuus taas on pakollinen joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Mies voi vaikuttaa vain palveluksen suorittamisen tapaan.

Väittelyissä vedotaan usein myös naisten lyhyempiin työuriin ja huonompaan palkkaan. Kyllä, yhteiskunnallisia ongelmia, joita on ratkottava edelleen määrätietoisin ottein. Ei, ei mikään syy puolustaa sukupuolten eriarvoisuutta.

VENÄJÄN KÄYNNISTÄMÄ sota Ukrainassa todistaa, että modernissakin maailmassa uhat voivat olla perinteisiä. Tämäkään ei ole syy puolustaa eriarvoisuutta lain edessä.

Valinta on pakko tehdä: jonkinlainen pakollinen palvelus kaikille, kutsuttakoon sitä vaikka kansalaispalvelukseksi, tai ei minkäänlaista palvelusta kenellekään.

Nykymaailmassa näyttää selvältä, ettei miesten yleisestä asevelvollisuudesta voida luopua eikä tulekaan, joten naisten on tultava mukaan. Mitä siitä seuraa ja miten se tehdään, on järjestelykysymys, vaikea mutta välttämätön.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE