Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja ainoastaan 13 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu 29 prosenttia.

Eva on mitannut suomalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen säännöllisesti vuodesta 1988. Myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan aiemmin.

Myös suomalaisten erohalukkuus EU:sta on alimmillaan sitten jäsenyyden alkamisen vuonna 1995. Suomalaisista vain 14 prosentin mielestä Suomen pitäisi erota EU:sta.

Erityisesti keskustan ja vasemmistoliiton äänestäjien suhtautuminen EU:hun on muuttunut positiivisemmaksi ajan myötä. Vielä vuosituhannen alussa EU-jäsenyys ei erityisemmin innostanut keskustan tai vasemmistoliiton kannattajia. Myös SDP:ssä EU-myönteisten osuus on kasvanut selkeästi 2000-luvun alusta.

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjiä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Myönteisimmin EU-jäsenyyteen suhtautuvat RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen äänestäjät.

Miehet suhtautuvat EU-jäsenyyteen myönteisemmin kuin naiset. Jäsenyyden kannatus kasvaa koulutustason ja sosioekonomisen aseman noustessa. Alle 25-vuotiaat ovat muita ikäluokkia EU-myönteisempiä.

Evan arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat hieman yli 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa tänä vuonna. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.

Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.