Suomessa on ainakin 800 000 koiraa — ”Valitettavan moni kouluttaa yhä pelolla ja rankaisemalla”

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluneuvojat saavat vuosittain yli 20 000 yhteydenottoa. Näistä valtaosa liittyy koirien hyvinvointiin ja kohteluun.

– Koira tarvitsee monipuolisesti tekemistä ja riittävästi lepoa. Tämä koskee kaikenlaisia koiria kääpiökoirista metsästyskoiriin. Koiran niin sanottu ongelmakäytös johtuu usein siitä, että ihminen ei tiedä tarpeeksi koirasta, sen viestinnästä ja tarpeista, eikä osaa toimia koiran kanssa oikein, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

SEYn Minulla on vain sinut -kampanja puuttuu yleisimpiin koiranpitoon liittyviin ongelmiin. Kampanjalla halutaan muistuttaa koiranomistajaa siitä, että vain hän voi vaikuttaa lemmikkinsä hyvinvointiin.

– Mitä suurempi on valtamme eläimeen, sitä suurempi on myös vastuumme sen elämästä. Vastuullinen omistaja ottaa selvää eläimen tarpeista ja pyrkii tekemään sen elämästä mahdollisimman hyvän.

Koirien kasvava määrä ei ole koirien kannalta pelkästään hyvä asia.

Yleisimpiä SEYn toimijoiden tietoon tulevia koirien eläinsuojeluongelmia ovat huonot ja virikkeettömät pito-olosuhteet, riittämättömät mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen sekä yksinäisyys. Muita merkittäviä ongelmia ovat pentutehtailu sekä koirien kovakourainen kohtelu ja koulutus.

– Valitettavan moni kouluttaa yhä koiraansa pelolla ja rankaisemalla. Oikeasta käytöksestä palkitsemalla koira nauttii oppimisesta. Voikin kysyä, haluaako omistaja koiran tottelevan sen takia, että se haluaa vai siksi, että se pelkää.

Tilastotietojen mukaan koirien määrä Suomessa on neljässä vuodessa lisääntynyt 630 000:sta 800 000:een. Ilmiötä selittänee osin se, että yhä useammalla on yhden sijaan kaksi koiraa tai useampi.

– On erinomaista, että yhä useampi ottaa koiralle lajitoverin. Koira on laumaeläin, joka kärsii yksinolosta. Muun muassa eroahdistusta on vähemmän, kun koiralla on lajitoveri seuranaan. Toisaalta koirien kasvava määrä ei ole koirien kannalta pelkästään hyvä asia. Asiantuntemattomia koteja on paljon, mikä näkyy muun muassa koirien eläinsuojeluongelmien määrässä.

AVAINSANAT

Yliopisto vastaa Sipilän huutoon: Kansanedustajat kipin kapin lainvalmistelua oppimaan

Kuva: Thinkstock

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos käynnistää ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Se pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Hallituksen lainvalmistelun ongelmia setvittiin tiistaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pohdittavaksi, että vaalikausien alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin.

Pyrimme paikkaamaan koulutuksellisen aukon.

– Sipilä totesi, että ”lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa”. Pyrimme paikkaamaan tämän pääministerinkin havaitseman koulutuksellisen aukon, oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä toteaa.

Oikeustieteiden laitoksella voi suorittaa oikeustieteen maisterin tai hallintotieteiden maisterin tutkinnon pääaineena lainsäädäntötutkimus.

Uudessa lainvalmistelun perusopintokokonaisuudessa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Kahden pakollisen kurssin lisäksi tarjolla on 8 valinnaista kurssia.

Pakollisina kursseina opiskelijat suorittavat Lainsäädäntötutkimuksen perusteet ja Lainvalmistelu -opintojaksot. Valinnaisia kursseja on useita.

Lainvalmistelun perusopintokokonaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja sen voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

Yksi päätepiste Sipilä-kohulle: Suomen Kuvalehdelle langettava, Ylelle vapauttava päätös

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen Yleä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskeneesta jutusta, lehti kertoo verkkosivuillaan.

JSN:n mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen, eli se ei antanut kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle aidosti tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Yle puolestaan on saanut vapauttavan päätöksen Terrafamea ja Sipilää koskeneesta uutisoinnistaan. JSN:n päätökset liittyvät Terrafame-uutisointia koskeneisiin kahteen kantelukokonaisuuteen.

Keskustelua aiheesta

Ulkopuolinen Yle-selvitys tulee

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ylen journalistinen johtaminen läpivalaistaan.

Yleisradio teettää selvityksen journalistisesta johtamisestaan. Ylen vastaavat toimittajat ovat sopineet yhtiön hallituksen kanssa, että koko yhtiön journalismiin ja ohjelmiin liittyvä päätöksenteko arvioidaan.

Auditoinnin tekee Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja työ valmistuu toukokuun puoliväliin mennessä. Tulokset julkaistaan kansalaiskeskusteluissa Ylen kanavilla ja verkossa. Mäenpää on toiminut Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 1999–2003.

Ylen journalismista ja johtamisesta on käyty rajua keskustelua viime aikoina sen jälkeen kun useampi korkean profiilin toimittaja on irtisanoutunut yhtiön palveluksesta, viimeksi A-studion Susanne Päivärinta.

Keskustelu roihahti sen jälkeen kun ilmeni, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli lähettänyt lukuisia viestejä sittemmin Yleltä irtisanoutuneelle toimittaja Salla Vuorikoskelle, joka oli uutisoinut pääministerin sukulaisten yhteyksistä kaivosyhtiö Terrafamen kanssa kauppaa käyneeseen yhtiöön.

Jutun kuva on vaihdettu klo 14.18.

Juhannus lupaa hyvää matkustajille: VR tuo lakkauttamiaan vuoroja ja asemia takaisin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

VR kertoo lisäävänsä junavuoroja pääradalla muun muassa Pohjanmaalle ja Ouluun. Lisäksi VR aikoo muuttaa keskipäivän junayhteyksiä Helsingin ja Tampereen välillä niin, että ne palvelevat paremmin väliasemia. Uudet junayhteydet aloittavat juhannusviikolla kesäkuussa.

Viime vuoden kesäkuussa VR uudisti koko maan junaverkostoa, jolloin yhtiö karsi useita vuoroja ja lakkautti joitakin juna-asemia kokonaan. Tuolloin kaukojunien pysähdykset esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Toijalassa vähenivät, kun junayhteyksiä Helsingin ja Tampereen välillä nopeutettiin.

– Kokonaisuudessaan rakenne on toiminut hyvin, mutta olemme keskustelleet asiakkaiden kanssa ja kokeilemme nyt mallia, jossa yksi keskipäivän vuoro (Helsingin ja Tampereen välillä) muutetaan takaisin vanhalle, hitaammalle mallille, joka pysähtyy sitten useammilla asemilla, VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Antti Tuominen sanoo STT:lle.

Tuominen kertoo, että VR lisää nyt junavuoroja, koska matkustajamäärät ovat kasvaneet. Juhannusviikolla aloittavia uusia yhteyksiä ovat muun muassa aamuvuoro Oulusta Seinäjoelle ja iltapäivävuoro Tampereelta Ouluun.

– Haluamme tukea kasvua siellä, missä kysyntää on. Toki se koskee samoja reittejä, joita tämä viime kesäkuun iso muutos. Esimerkiksi pääradalla tehtiin silloinkin isoja muutoksia, Tuominen sanoo.