Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Suomessa on noin 65 000 osatyökykyistä – hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä on kiinni tästä porukasta

Osatyökykyisyys koskettaa merkittävää osaa väestöstä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan hallituksen työllisyystavoite ei onnistu ilman merkittävää satsausta osatyökykyisten työllisyyttä tukeviin palveluihin.

Demokraatti

Demokraatti

Sosiaali ja terveys Sosten mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa, työhön kykenevää ja halukasta osatyökykyistä. Viidennes työikäisistä kokee työkykynsä alentuneeksi.

STTK:n julkaiseman selvityksen mukaan työkyvyn kokemukseen vaikuttaa saatu tuki, luottamus ja kannustus – tai niiden puute. Esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja hyvällä johtamisella on suuri merkitys. Selvityksen on laatinut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Atte Vieno.

“Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä.”

Työkyvyn kokemus on hyvin yksilöllinen ja moninainen, Vieno toteaa. Se vaihtelee esimerkiksi iän, työmarkkina-aseman sekä terveyden- ja toimintakyvyn muuttuessa. Työkyky muovautuu selvityksen mukaan osana henkilökohtaisia elämäntilanteita.

– Työllistymiseen tai työelämässä pysymiseen ei ole patenttiratkaisua, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä.

ERITYISEN tärkeää selvityksen perusteella olisi tukea työuran alkuvaiheessa olevien osatyökykyisten ammatillisen identiteetin muotoutumista.

– Nuorten myönteiset kokemukset työstä rakentavat itseluottamusta. Kielteiset taas saattavat syrjäyttää työmarkkinoilta pysyvästi, Vieno toteaa tiedotteessa.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisten määrän lisäämisen sadalla tuhannella vuoteen 2027 mennessä.

-Tavoitteeseen ei päästä ilman merkittävää satsausta osatyökykyisten työllisyyttä tukeviin palveluihin. Työttömät kokevat usein terveydelliset syyt työllistymisen esteeksi. Heikko työkykyongelmien tunnistaminen pitkittää työttömyyttä, mikä johtaa ennestään heikkenevään työkykyyn, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

PITKITTYNEET työkykyongelmat johtavat usein väliinputoamiseen etuuksissa ja palveluissa, selvityksessä todetaan. Joustava mahdollisuus ottaa vastaan osa-aikaista työtä tukisi monen osatyökykyisen hyvinvointia ja toimeentuloa.

– Tähän mennessä hallitus on pikemminkin hankaloittanut osatyökykyisten työelämään kiinnittymistä ja heikentänyt työn vastaanottamisen kannustimia. Esimerkiksi päätös työttömyysturvan suojaosan poistosta, joka on nyt 300 euroa/kk, heikentää kannusteita ottaa vastaan keikka- ja osa-aikatyötä. Merkittävä osatyökykyisten työelämään pääsyä tukenut väylä eli palkkatuettu työ ei jatkossa enää kerrytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa, Palola toteaa.

Myös työelämässä olevan väestön työkyvyn ylläpito kaipaa panostuksia, hän huomauttaa.

– Psykososiaalisen kuormituksen ottaminen osaksi työsuojelulakia olisi hallitukselta selkeä viesti inhimillisemmän työelämän puolesta. Se vahvistaisi varhaista tukea mielenterveyden haasteiden ja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi työelämässä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE