Laatupäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta sanoo, että koronakriisiin liittyvät rajoitukset ja alueelliset suositukset näkyivät tammi–huhtikuun aikana hätäilmoitusten laskuna.

Kesäkuukausina hätäilmoituksia on sen sijaan tehty enemmän kuin vuotta aiemmin. Hopearuohon mukaan eniten hätäpuheluja soitettiin koulujen päättymisviikonloppuna ja juhannuksena.

Vaikka puheluita soitettiin vähemmän kuin vuosi takaperin, vastausaika piteni. Ilmoituksista 89 prosenttiin pystyttiin vastamaan kymmenessä sekunnissa. Vuosi sitten osuus oli 95 prosenttia.

Hänen mukaansa 99 prosenttiin hätäpuheluista kyettiin kuitenkin vastaamaan 30 sekunnissa. Vastausajoissa on ylipäätään päiväkohtaista vaihtelua.

–  Vuorokaudenaika, juhlapyhät, erityistilanteet kuten myrskyt ja yllättävät henkilöstöpoistumat saattavat aiheuttaa ruuhkapiikkejä hätälinjaan, Hopearuoho sanoo.

Hätänumeroon kuulumattomien puheluiden määrä väheni

Hätäilmoituksista hieman alle puolet pystyttiin hoitamaan hätäkeskuspäivystäjän ohjeistuksella. Loput ilmoitukset välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille.

Viranomaisista ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja pelastuslaitoksen tehtävämäärät kasvoivat. Poliisille välitettiin puolestaan vähemmän tehtäviä kuin vuosi sitten.

Määrällisesti eniten tehtäviä välitettiin ensihoidolle, yhteensä reilut 390  000.

Virheellisten hätäilmoitusten määrä laski viime vuoteen verrattuna. Yhteensä alkuvuonna soitettiin noin 307  000 hätäpuhelua, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi.

–  Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, joissa ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta, Hopearuoho sanoo.

Ilkivaltaisia ilmoituksia eli esimerkiksi pilapuheluita oli reilut 21  000. Määrä laski vuodentakaisesta noin 3  000 puhelulla.