– Koronaepidemian jatkotoimissa täytyisi pystyä ottamaan huomioon se, että ihmisten ja yhteiskunnan voimavarat ovat rajalliset, Mäkinen kertoo STT:lle.

Yhteiskunnassa esiintyvä huoli taloudesta on hänen mielestään ymmärrettävää, mutta koronan vastaisissa toimissa tulisi samalla hänen mukaansa olla peruslähtökohtana se, miten ihmisille käy. Tämä on ollut perusajatuksena myös Mäkisen työryhmän selvitystyössä.

Mäkisen johtama työryhmä luovutti tänään selvityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Selvityksessä muun muassa esitetään toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronapandemian jälkihoidossa Suomessa.

– Koronakriisi on vähän hätäännyttänyt koko yhteiskuntaa. Sen takia on syytä paitsi tarttua niihin osa-alueisiin, missä apua erityisesti tarvitaan ja kriisi koettelee pahasti, mutta myöskin antaa ihmisten mielille aikaa toipua, Mäkinen peräänkuuluttaa.

Kuormitus ei ole Mäkisen mukaan jakautunut yhteiskunnassa tasaisesti. Kuorma on jakautunut sinne, missä sitä on ollut jo ennestäänkin paljon. Mäkinen ja hänen työryhmänsä arvioivat, että koronakriisi on nostanut esille paitsi yhteiskunnan vahvuuksia, myös niin sanottuja yhteiskunnan murtumakohtia.

– Tällainen tila paljastaa näkyviin tärkeitä asioita. Se paljastaa näkyviin myönteisiä asioita, mutta näkyviin tulee myös sellaisia asioita, jotka ovat olleet jo pitkällä aikavälillä ihmisiä kolhivia.

Arkkipiispa emeritus toivoo, ettei tämän paljastusten ajan jälkeen yksinkertaisesti suistuttaisi takaisin vanhoille raiteille ja jatkettaisi liian helposti vanhalla mallilla etenemistä.

Mäkinen arvioi myös, että koronakriisi lisää myös sitä vaaraa, että yhteiskunnan jakolinjat syvenevät esimerkiksi hyvin pärjäävien ja marginaaliin jäävien tai ulkopuolelle putoavien välillä.

– Kyllä tällainen eriarvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa on se vaara, joka tähän sisältyy.

Jakolinjojen syventyminen ei ole pelkkää hypoteesia, vaan Mäkisen mainitsemasta ilmiöstä on ollut jo merkkejä ympäri maailman.

Yhdysvalloissa mustan miehen raaka pidätyskuolema johti siihen, että yhteiskunnan rakenteisiin vuosisatojen aikana pesiytyneen rasismin vastustaminen räjähti koko maan laajuiseksi protestiliikehdinnäksi, joka on saanut kannatusta myös maan rajojen ulkopuolelta.

Laajat mielenosoitukset ovat vaatineet paitsi oikeutta poliisin käsiin kuolleelle George Floydille myös mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan ja syrjinnän lopettamista.

– Jos eriarvoisuus ja pahoinvointi pääsevät kytemään yhteiskunnassa pitkään pinnan alla ja niihin ei puututa eikä niitä oteta todesta, jossain vaiheessa ne purkautuvat. Selvästi näyttää siltä, että jotain patoutunutta purkautuu esiin Yhdysvalloissa, Mäkinen arvioi.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Suomen vertaaminen on mahdotonta, on osa ilmiöistä silti yleismaailmallisesti huomioitavia.

Yksi työryhmän mainitsemista murtumakohdista on se, miten syrjivät asenteet ovat kärjistyneet kevään aikana. Edellä mainitut asenteet ovat kohdistuneet Mäkisen mukaan erityisesti vähemmistöryhmiin, kuten maahanmuuttajiin.

– Pinnan alla kytevän vihan ja turhautumisen olemassaolo on asia, mihin täytyy suhtautua erittäin vakavasti.

Syrjiviin asenteisiin tulisi Mäkisen mukaan puuttua, jotta ne eivät vähitellen normalisoituisi.

– Sen takia pieneenkin vihapuheen ja syrjivien asenteiden esiintymiseen ja lisääntymiseen on syytä reagoida.

Mäkisen mukaan ensimmäinen askel näiden asenteiden vastaisessa työssä on se, että asetutaan niiden puolelle, jotka joutuvat edellä mainitun vihan kohteeksi. On varmistettava, että heillä on kaikki kunnossa ja he saavat riittävää tukea.

Tämän lisäksi tulisi Mäkisen mielestä jatkaa kaikkien niiden toimien tekemistä, joilla vihapuhetta on tähänkin mennessä pyritty kitkemään ja vastustamaan.

– Kyllä ajattelen, että se on kaikkien asia, koska siinä on kysymys myöskin yhteiskunnassa vaikuttavista asenteista.

Tällöin myös julkisuus on Mäkisen mukaan isossa roolissa.

– Kaikkien niiden, jotka käyttävät julkisuudessa puhevaltaa, ovat he sitten poliittisia johtajia tai muita vastaavia vaikuttajia, heidän vastuunsa on tavallista suurempi syrjivien puheiden kitkemisessä.

Mäkisen mukaan myös se pahoinvointi, jota korona kätkee sisäänsä, on usein hiljaista. Kaikkein heikoimmin voivat ja ahdistuneimmat eivät pidä kovinta ääntä yhteiskunnassa. Mäkinen puhuu tästä väestönosasta “maan hiljaisina”.

– Se on inhimillisesti tuhoisaa ja pitkän päälle myöskin yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta vahingollista, Mäkinen arvioi hiljaisissa väestönryhmissä kytevää pahoinvointia.

STT–Arttu Mäkelä