Tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa on vireillä yli 500 vihreään siirtymään liittyvää investointihanketta, yhteenlasketulta arvoltaan lähes 260 miljardia euroa. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta.

Suuri osa on vielä varhaisessa vaiheessa, ja osa investoinneista voi kariutua tai kohdistua muualle, kuten kävi SSAB:n päättäessä sijoittaa fossiilivapaan teräksen hankkeensa Luulajaan Raahen sijasta.

EK laskee, että investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisesti arvioiden jopa 20  000 uutta työpaikkaa.

-  EK on alusta alkaen korostanut, että valtaosa hankkeista on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Siihen nähden voi pitää jopa yllättävänä, että lähes 19 miljardin euron hankkeet ovat edenneet konkretian äärelle eli ne ovat joko käynnistyneet tai niistä on tehty investointipäätös. Viivästyneitä hankkeita on 23 ja keskeytyneitä 7, Peljo kertoo tiedotteessa.

Kariutuneiden ja viivästyneiden hankkeiden listalla on teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen. Akkuteollisuushankkeissa Yhdysvallat on kiilannut Suomen edelle, vetytalouden investointeja on jäänyt esiselvitysvaiheeseen ja SSAB valitsi teräshankkeensa sijoitusmaaksi Ruotsin.

INVESTOINTISUUNNITELMIEN suuren kasvun taustalla ovat ennen kaikkea tuulivoimahankkeet, sekä maalla että merellä. Maa- ja merituulivoima kattavat yhdessä yli 70 prosenttia koko hankekannasta. Maatuulivoimaloiden rakentaminen näyttää kuitenkin pysähtyvän vuoteen 2026, ellei tänä vuonna nähdä merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Peljon mukaan tuulivoimainvestointien seuraava aalto riippuu siitä, tuleeko Suomeen investointeja sähköä käyttävän teollisuuden puolelta.

Aurinkovoimalahankkeiden arvo nelinkertaistui vuodessa noin neljään miljardiin euroon. Vetyyn ja teräksentuotantoon liittyviä hankkeita on vireillä yli 20 miljardin euron edestä. Akkuteollisuuden hankekanta on kasvanut lähes kahdeksaan miljardiin.

EK:N VIHREÄN vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen toteaa, että suunniteltujen investointien kohtalo on yhä monella tapaa auki.

-  Emme EK:ssa epäile, etteikö suuri osa hankkeista toteutuisi, sillä niille on vahva globaali markkinakysyntä. Sen sijaan suurin epävarmuus koskee sitä, mihin maahan ne lopulta päätyvät. Maiden välinen investointikilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen pitää vahvistaa vahvuuksia, mutta myös uskaltaa tarvittaessa ottaa käyttöön uusia keinoja pärjätä valtiontukikilpailussa, Heinonen sanoo tiedotteessa.

EK esitti helmikuussa, että Suomi tukisi uusia investointeja veroporkkanalla ja että EU:ssa alettaisiin selvittää investointien rahoitukseen suunnattavaa rahoitusvälinettä. Toimia tarvitaan, jotta Suomeen suunnitellut hankkeet toteutuisivat, EK neuvoo.

-  Mitä pidemmälle ne venyvät, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että Suomen investointiaalto laimenee liplatukseksi. Nyt on vahvistettava kaikin keinoin maamme investointivetovoimaa, jotta mahdollisimman suuri osa vireillä olevista lähes 260 miljardin euron investoinneista saataisiin kotiutettua juuri Suomeen, Peljo opastaa.