Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti prosentin verran vähemmän kuin tammi–maaliskuussa. Kesän aikana markkinatilanne on edelleen hieman rauhoittunut.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on syksyllä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta.

Teknologiateollisuus työllisti kesäkuun lopussa noin 310 000 henkilöä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Tämän lisäksi yritykset tarjosivat kesätyöpaikan ennätyksellisesti jopa 19 000 nuorelle.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi, että maailmantalouden epävarmuudet ovat alkaneet näkyä yritysten markkinatilanteessa. Näkymät ovat muuttuneet aiempaa sumuisemmiksi, ja kauppasodan ensiaskeleet ovat nostaneet raaka-aineiden hintoja.

Palokangas on huolestunut uutisista: rakennusluvat ovat vähentyneet tuntuvasti ja teollisuuden investoinnit ovat kääntymässä jälleen laskuun. Vilkas rakentaminen on ollut viime aikoina yksi keskeinen talouskasvun kiihdyttäjä.

– Suorastaan hätkähdyttävä oli myös Tilastokeskuksen tieto, jonka mukaan t&k-investointien raju väheneminen jatkui viime vuonna. Kokonaisinvestoinnit ovat alittaneet Suomessa pääomien kulumisen lähes kymmenen vuoden ajan. Tähän tarvitaan muutos, jos Suomi haluaa selvitä hyvinvointinsa rahoituksesta.

Teknologiateollisuus esittää, että maan hallitus käyttää ensi vuoden budjetin mahdollisen liikkumavaran ennen kaikkea osaamiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. Näin rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle ja Suomen pärjäämiselle kiihtyvässä osaamiskilpailussa. Toiveissa on muun muassa 150 miljoonan euron lisäys yritysten avustusmuotoiseen tki-rahoitukseen.

Tämän jatkoksi tarvitaan Teknologiateollisuuden mielestä yli vaalikausien ulottuva ohjelma, jotta tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoite tki-rahoituksen nostamisesta 4 prosenttiin BKT:stä toteutuu.

– Jos Suomi haluaa olla osaamisen ja uudistumisen edelläkävijä, se ei voi jäädä perässähiihtäjäksi. On aivan keskeistä, että maan hallitus sitoutuu tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteeseen, kääntää rahoituksen kasvuun ja kannustaa yrityksiä tki-toimintaan. Yksi julkinen euro saa yritykset investoimaan kaksi omaa euroa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola (kuvassa) muistuttaa.

Myös koulutus tarvitsee lisärahoitusta, sillä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti.

– Uudelleenkoulutus ei voi jäädä yksin yritysten vastuulle, vaan yhteiskunnalla on oltava merkittävä rooli, toimitusjohtaja Sami Ensio Innofactor Oyj:stä painottaa.