Kehitysmaiden verojärjestelmät ovat usein heikkoja. Valtaosa kehitysmaiden työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa, verorekisterien ulkopuolella. Lisäksi monikansallisten yritys­ten aggressiivinen verosuunnittelu uhkaa erityisesti kehitysmaiden mahdollisuuksia kerätä verotuloja.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kiinnitti toimintaohjelmaan liittyneessä seminaarissa huomiota siihen, miten tällä hetkellä hallitukset ottavat koronakriisin vuoksi isoa roolia eri maissa auttaakseen kansalaisia ja yrityksiään. Hallituksen isoa roolia ei juuri nyt vastusteta ja jatkossa siihen on kuuluttava myös verotuskyvyn vahvistaminen.

Skinnari totesi, että koronakriisin oloissa monet maat käyttävät velkaa.

– Kun monet asiat ovat epävarmoja, tiedämme varmasti, että jokaisen maan on vahvistettava verotyskykyään ja toimittava paremmin maailmanlaajuisesti hillitäksemme laittomia rahavirtoja, jotka hyödyttävät vain harvoja monien kustannuksella.

– Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä, Skinnari toteaa.

Skinnarin mukaan tavoite pitää olla ymmärtää paremmin, miten verotusta voidaan käyttää sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävien kulutustottumusten ja tuotannon edistämiseen.

– Näissä asioissa haluamme ajaa laajaa kansainvälistä yhteistyötä, Skinnari jatkoi.

Skinnari muistutti Afrikan merkityksen EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvavan. Suomi antaa tukensa EU:n ja Afrikan unionin kumppanuusneuvotteluille kaikilla sektoreilla, muun muassa verotuksessa ja laittomiin rahavirtoihin puuttumisissa.

Skinnari muistutti, että Afrikassakin monet tavalliset työntekijät maksavat arvonlisäveroa ja erilaisia korkeahintaisiakin lisenssejä ja maksuja mutta ongelma ovat isot yritykset, jotka usein kuljettavat voittonsa veroparatiiseihin.

Suomi kaksinkertaistaa rahoituksensa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseksi vuoteen 2022 mennessä ja suuntaa tukea erityisesti Afrikkaan. Verotukseen panostetaan, jotta köyhät maat voivat jatkossa rahoittaa entistä suuremman osan kehitystarpeistaan omista verotuloistaan.

Suomen uudessa Verotus ja kehitys -toimintaohjelmassa (2020-2023) on kolme pääpilaria:

1.       Kehittyvien maiden verotuskyvyn vahvistaminen

2.      Kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuuden ja avoimuuden varmistaminen

3.      Kehittyvien maiden aseman vahvistaminen globaalissa veropolitiikassa

Suomi laajentaa yhteistyötään Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin (African Tax Administration Forum) kanssa. Suomen Verohallinto jatkaa yhteistyötään Tansanian kanssa, ja laajentaa yhteistyötään myös muihin Afrikan maihin.

Kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä edellytetään läpinäkyvää maakohtais­ta tilinpäätös- ja verotietojen rapor­tointia.

Suomi rahoittaa myös afrik­kalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä vero-oikeudenmu­kaisuuden edistämiseksi. Pyrkimyksenä on tuoda halli­tuksia, tutkijoita ja kansalais­toimijoita yhteen vahvistamaan verokulttuuria Afrikassa ja puo­lustamaan Afrikan maiden yhtei­siä kantoja globaalin veropolitii­kan kysymyksissä.

Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii monenkeskisen sääntömääräisen järjestelmän vahvistamiseksi (YK, OECD) ja pyrkii rakentamaan uusia kumppanuuksia näiden asioiden edistämisessä erityisesti Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Suomi haluaa antaa vahvimman mahdollisen tukensa EU-komissaari Jutta Urpilaisen ja EU-komission työlle Afrikan Unionin ja EU:n kumppanuuden edistämisessä, myös veroalalla.

Urpilaisella (sd.) oli  tämän päivän seminaarissa videoitu tervehdyspuheenvuoro.

– Kehittyäkseen todellisesti ja kestävästi, valtioille ei pidä olla vain välttämätöntä kehitysapua ja tukea vaan myös omat resurssit, investoinnit, rahajärjestelmät sekä instituutiot, jotka toimivat. Jokaisen maan oma julkinen rahoitus on laitettava palvelemaan pyrkimystä saavuttaa reilu kasvu, köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, Urpilainen summasi.