Afganistan on ollut Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa viime vuosina. Suomen tuki maan humanitaariseen apuun, kansainvälisten järjestöjen työhön ja miinanraivaukseen on ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. UM:n mukaan avun tarve jatkuu, mutta sen antamisen edellytykset ovat muuttuneet.

– Meidän on katsottava tilanteen kehittymistä. Suomi ei ole kuitenkaan hylkäämässä Afganistanin kansaa, sen lapsia, naisia, miehiä, toimittajia, lääkäreitä, miinanraivaajia tai ihmisoikeustaistelijoita, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoo tiedotteessa.

Ministeriön mukaan Suomen tuki on kanavoitu pääosin Maailmanpankin hallinnoiman jälleenrakennusrahaston sekä YK-järjestöjen kuten UN Womenin, huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n sekä lastenrahasto Unicefin kautta. Lisäksi apua ovat vieneet perille suomalaiset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt.

– Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisen tuen ansiosta Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja ja terveempiä kansalaisia, kuin jos emme olisi tehneet maassa kehitysyhteistyötä. Tämä ei häviä minnekään, ministeri Skinnari sanoo.

– Tavoitteenamme on yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa suojella saavutettuja tuloksia. Suomi edellyttää, että kumppanit noudattavat ihmisoikeuksia, hän jatkaa.

Ministeriön mukaan merkittävintä edistystä Afganistanissa on viime vuosina tapahtunut erityisesti koulutus- ja terveydenhoitosektoreilla. Naisten ja lasten asema Afganistanissa on parantunut: sekä äiti- että lapsikuolleisuus ovat puolittuneet ja miljoonat tytöt ovat päässeet kouluun. Lisäksi sananvapaus on lisääntynyt ja yksityisen sektorin toimintaedellytykset parantuneet.