Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

“Suomi on herännyt liian myöhään” – kunniaan liittyvä väkivalta jää liian usein tunnistamatta

Kunniaan liittyvää väkivaltaa tapahtuu Suomessa paljon, Monika-Naiset liiton kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert kertoo.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Liitto auttaa ja tukee Suomeen muuttaneita naisia. Gerbertin mukaan liiton tapauksista 12-15 prosenttiin liittyy kunniaan liittyvää väkivaltaa.

-  Tilastokeskuksen viimeisimmässä väkivaltaa käsittelevässä tutkimuksessa 2-4 prosenttia väestöstä koki, että on kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa tai rajoittamista. Eli puhutaan tuhansista tapauksista.

Kunniaan liittyvä väkivalta voi olla monenlaista. Sen motiivina on ajatus yhteisön, suvun tai perheen “kunnian” suojaamisesta ja palauttamisesta.

-  Mikä tahansa käyttäytyminen – tavallisesti naisten tai tyttöjen tekemänä – joka on ristiriidassa yhteisössä tai perheessä olevien normien tai sääntöjen kanssa, voi olla syynä kunniaan liittyvälle väkivallalle, Gerbert sanoo.

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET tekijät ja uhrit korostuvat kunniaan liittyvää väkivaltaa käsittelevissä uutisissa. Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että kunniaan liittyvä väkivalta ei ole sidoksissa mihinkään maahan, uskontoon tai kulttuuriin.

Ja vaikka yleensä uhrit ovat naisia ja tyttöjä, väkivalta voi kohdistua myös esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin.

-  Mitä patriarkaalisempi yhteisö on kyseessä, sitä suurempi on riski sille, että kunniaan liittyvää väkivaltaa tapahtuu. Tapauksille yhteisiä tekijöitä ovat tiivis yhteisö, jossa on vahvat normit ja käsitykset siitä, mitä tarkoittaa hyvä nainen tai hyvä tyttö tai kunnon mies. Ja kaikkia yksilöiden tekemisiä tarkastellaan näiden käsitysten kautta, Gerbert toteaa.

IHMISOIKEUSLIITON sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn päällikön Duin Ghazin mukaan Suomen viranomaiset eivät edelleenkään tunnista kunniaan liittyvää väkivaltaa tarpeeksi hyvin tai osaa puuttua siihen tehokkaasti.

Kunniaan liittyvä väkivalta on myös vahvasti piilorikollisuutta.

-  Viranomaisille, ammattilaisille tai ulkopuolisille ei haluta kertoa, mitä kotona tapahtuu, vaikka se on yhteisöllä tiedossa. Syitä on monia. Voi olla, että he eivät tiedä oikeuksistaan tai eivät luota viranomaisiin ja pelkäävät väkivallan eskaloitumista. Olen itsekin pohtinut, miten paljon Suomessa on tapahtunut kunniamurhia, joita ei ole tunnistettu.

Ghazin mukaan Suomi on herännyt liian myöhään suojelemaan tyttöjä ja naisia kunniaan liittyvältä väkivallalta.

-  Tapaukset, joita on tullut ilmi viimeisten parin vuoden aikana, ovat surullisia. On viitteitä, että niissä kunniaan liittyvää väkivaltaa ei ole tunnistettu eikä uhreille ole annettu heidän tarvitsemaansa tukea, apua tai suojelua.

Maria Rosvall / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE