Yli 4-vuotiaista vain 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistuminen on lähes 96 % ja Ranskassa jopa 100 %. Elorannan mukaan Suomessa määrä on heikointa Euroopassa.

– Varhaiskasvatukseen osallistuminen pitää nostaa eurooppalaiselle tasolle, hän perustelee.

Eloranta muistuttaa, että lapsiperheköyhyys on yhä useamman lapsen arkea. Viimeisistä Pisa-tuloksista tuli esiin ensi kertaa perhetaustan merkitys.

– Nyt kuntavaalien lähestyessä hallitus onkin tekemässä täyskäännöksen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla puhutaan jo maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tämä on hyvä asia, kun hallitus on tullut SDP:n linjoille varhaiskasvatuksessa, Eloranta kertoo.

Hän itse on esittänyt maksutonta, osa-aikaista varhaiskasvatusta jo viime kesänä. SDP:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa viime syksynä maksuton varhaiskasvatus otettiin puolueen viralliseksi linjaksi.

Eloranta huomauttaa, että sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavinta on sijoittaa alle kouluikäisiin. OECD:n mukaan se tuottaa seitsemän euron hyödyn.

– Hallituksen lukuisista koulutusleikkauksista varhaiskasvatukseen tehdyt ovatkin kaikkein ikävimpiä. On lyhytnäköistä, että päiväkotiryhmien kokoa voidaan nyt kasvattaa siten, että kolmen aikuisen ryhmässä voi jatkossa olla 24 lasta aiemman 21 lapsen sijasta, osapäivälapsia jopa 33.

Hallitus on mahdollistanut myös kokopäivähoidon rajoittamisen, jos toinen vanhempi on kotona.

– Nyt pitää muuttaa koulutuspolitiikan suuntaa ja se kannattaa aloittaa koulutien alusta eli varhaiskasvatuksesta. Ehkäpä Pisa-tuloksetkin saadaan näin nousemaan, Eloranta toivoo.