Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Suomi saa vihdoin lapsistrategian – pääsihteeri Johanna Laisaari avaa, miten lasten oikeuksien toivotaan parantuvan

Istock

– Visio ja tavoite on se, että tätä kautta yhteiskunnasta tulee lapsen oikeuksia aktiivisesti edistävä sekä lapsi- ja perhemyönteisempi ja yhdenvertaisempi, sanoo kansallisen lapsistrategian parlamentaarisen komitean pääsihteeri Johanna Laisaari.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on sitouduttu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian laatimiseen.

Kansallinen lapsistrategia on lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisen väline. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova ja edistävä lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle, että maamme laatii kattavan toimintapolitiikan ja suunnitelman lapsen oikeuksien toimeenpanemiseksi.

Mitä sitten strategian tekemistä konkreettisesti seuraa. Pääsihteeri Laisaari toteaa, että ensin tehdään strategia ja kun se on valmis, jokainen hallitus tekee sen pohjalta aina oman toimintasuunnitelmansa. Suomessa lapsistrategia toteutetaan siis kaksiportaisesti.

– Käytännössä lapsistrategian tavoitteena on esimerkiksi lisätä lapsivaikutusten arviointia, lapsibudjetointia sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta valtionhallinnossa ja toivottavasti myös muilla tasoilla. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät.

Laisaaren mukaan Suomessa on haasteena juuri nuorten ja lasten osallisuus ja tiedon saaminen päätöksenteossa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä hän nostaa esiin pääministeri Marinin ja hallituksen hiljattain lapsille järjestämän koronainfon.

– Lapsilla on oikeus myös ikätasoiseen tietoon. Esimerkiksi tällaisia konkreettisia tekoja lapsistrategian jälkeen toivottavasti seuraa.

”Velvoittavuutta ei ymmärretä riittävän laajasti.”

Jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki pohjustavaa työtä lapsistrategialle.

– Lapsen Aika 2040- raportti oli pohjatyön tekemistä lapsistrategialle. Sitä on Marinin hallitusohjelman mukaisesti nyt jatkettu. Strategia perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, johon on hallitusohjelmassa suora viittaus.

Laisaari huomauttaa, että jo itse sopimus velvoittaa Suomea laintasoisesti.

– Ongelma on se, ettei sopimus toteudu täysimääräisesti eikä velvoittavuutta ymmärretä riittävän laajasti. Strategian tarkoitus on lasten oikeuksien täysimääräinen noudattaminen Suomessa.

Laisaaren mukaan Suomen lapsi- ja perhepolitiikka on ollut hyvin hajanaista ja sirpaleista. Tähänkin toivotaan nyt parannusta.

– Se mikä valmistelussa on merkittävää, on parlamentaarinen komitea valmistelu. Tarkoituksena on löytää yhteinen ymmärrys ja näkemys, johon kaikki puolueet sitoutuisivat yli puoluerajojen. Kun meillä on yhteinen ymmärrys, strategia kantaa seuraavien vaalikausien yli ja tuottaa johdonmukaisempaa lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen aktiivista toimeenpanoa.

Laisaari pitää tärkeänä myös, että strategia valmistellaan myös poikkihallinnollisesti eli kaikki ministeriöt ovat työssä mukana.

Parlamentaarinen komitea työskentelee tämän vuoden loppuun saakka.

Monet eri toimijat ja järjestöt ovat vaatineet ja toivoneet jo pitkään Suomeen lapsistrategiaa. YK:n lapsen oikeuksien komitea nostanut esiin vuonna 2011 lapsistrategian puuttumisen Suomesta.

Viimeisimpiä lapsistrategioita on työstetty Skotlannissa, esimerkiksi Ruotsi teki sen muutamia vuosia sitten.

”Jo ennen koronaa suomalaiset lapset ovat olleet eriarvoisessa asemassa.”

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Ryhmän puheenjohtajana toimii Esa Iivonen, MLL:stä.

Lapsistrategian koronatyöryhmä totesi väliraportissaan, että kriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti sivurooliin.

Koronakriisi uhkaa lisätä lasten ja nuorten eriarvoisuutta.

– Koronatyöryhmä selvitti hyvin nopeasti lapsen oikeuksien näkökulmasta, mitä poikkeustila aiheutti. Ehkä se keskeisin viesti siinä oli se, että jo ennen koronaa suomalaiset lapset ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Yhdenvertaisuus ei toteudu aina normaalioloissakaan ja koronakriisi lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, Laisaari tiivistää.

Kun koulut olivat kiinni ja palveluiden saanti vaikeutui, lasten välinen eriarvoisuus lisääntyi entisestään.

– Poikkeusolot lisäävät heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten haasteita.

Moni perhe väsyi koronan aikana, kun lapset eivät aina saaneet tarvitsemaansa apua ja palveluita.

– Moni lasten arjen tuki, joka mahdollistaa lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen, toteutetaan nimenomaan koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Pelkkä oikeus oppia ei ole lapsille ainut merkittävä asia koulussa, Laisaari muistuttaa.

Koronaryhmältä tulee lokakuussa loppuraportti ja se sisältää väliraporttia pidemmälle viedyt johtopäätökset.

Laisaari kiittää hallitusta siitä, että se on palauttanut subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille 1.8.2020 alkaen.

Parlamentaarisen komitean puheenjohtajana toimii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Heikki Sihto

Toimituksen kommentit
21.4.2021
Paperiteollisuuden alasajo ei jää tähän – hedelmätön vastakkainasettelu ja jankkaus Suomen kilpailukyvystä hautaavat ongelman todelliset syyt
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE