John Nurmisen Säätiön yhdessä viranomaisten kanssa aloittaman merenpuolustusprojektin tarkoituksena on ehkäistä mahdollisen öljyonnettomuuden aiheuttamia vahinkoja Suomenlahden herkälle luonnolle.

Käytännössä kyse on saaristokallioon pultattavista kalliorenkaista, joihin öljyntorjuntapuomit voidaan nopeasti kiinnittää öljyonnettomuuden sattuessa. Renkaita asennetaan tässä vaiheessa jopa kolminumeroinen määrä.

- Kiinnikejärjestelmän paikkasuunnitelmaa tehdään parhaillaan, joten tarkkoja määriä on tässä vaiheessa vaikea antaa. Aloitamme Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta ajatellen sen herkkiä luontokohteita, ja tällä hetkellä arvio liikkuu noin sadassa kiinnikkeessä, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt STT:lle.

Ensimmäisessä vaiheessa tänä vuonna kiinnikkeitä asennetaan Pyhtäältä Virolahdelle ulottuvalla alueella. Työt aloitetaan nyt heti ennen lintujen pesintäaikaa ja jatketaan loppuun elokuussa pesintäajan jälkeen.

Jos varainhankinta onnistuu toivotusti, kiinnitysjärjestelmää olisi tulevaisuudessa tarkoitus jatkaa Helsinkiin asti ja vielä Helsingin länsipuolelle.

AJATUS hankkeelle saatiin Helsingistä, jonka edustalle vastaava kiinnitysjärjestelmä on asennettu jo aiemmin.

Kiinnikkeet helpottavat viranomaisten toimintaa öljyonnettomuuden sattuessa, kun katastrofitilanteessa ei tarvitse enää alkaa porata kiinnikkeitä kallioon.

- Saaristoon asennettavat kiinnityspisteet nopeuttavat torjuntatoimia merkittävästi, kertoo pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta tiedotteessa.

Arvioiden mukaan öljyonnettomuuden jälkitorjunta ja puhdistustyöt ovat vähintään kymmenen kertaa kalliimpia kuin varautumistoimet, joiden avulla voidaan estää öljyn leviäminen mökkirannoille ja saaristoluontoon.

Vahingon sattuessa öljyn kerääminen on helpointa avomerellä. Merenpuolustusprojektin idea onkin, että öljy ei pääse rannikon lähellekään, jolloin sen kerääminen on halvempaa ja nopeampaa ja vahingot pienempiä.

VAKAVAN öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella on kohonnut monesta syystä.

Venäjän varjolaivaston vanhat ja usein vakuuttamattomat öljytankkerit ovat aiheuttaneet riskin jo pidempään, ja niitä liikkuu Suomenlahdella ennätysmäärin. Myös merenkulun navigointijärjestelmissä, kuten satelliittinavigoinnissa, on havaittu poikkeamia.

Uuden uhkatekijän ovat muodostaneet Ukrainan viime viikkoina tekemät iskut Suomenlahden perällä sijaitseviin Koiviston ja Laukansuun suuriin öljysatamiin.

- Iskut Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella ovat nostaneet öljyonnettomuuden riskiä vielä erityisesti, Arrakoski-Engardt sanoo.

Tallinnan yliopiston mallinnuksen mukaan vakava, 30 000 tonnin öljyonnettomuus Suomenlahdella voisi levittää öljyä Suomen rannikolle 185 kilometrin matkalle Inkoosta itään Haminan taakse. Onnettomuus aiheuttaisi Arrakoski-Engardtin mukaan Suomenlahden hyvin herkälle luonnolle kymmenien vuosien vahingon.

- Rannikkomme on hyvin repaleista ja kivistä. Öljyonnettomuus vaikuttaisi koko ravintoketjuun, planktoneista, kaloihin, linnustoon ja hylkeisiin. Riippuen onnettomuuden laajuudesta ja vuodenajasta, voivat vaikutukset erityisesti linnustollemme olla tuhoisat. Puhutaan monen vuosikymmenen onnettomuudesta ennen kuin luonto siitä toipuu, ja ennalleen se ei tietenkään toivu.

METSÄHALLITUKSEN Luontopalvelut vastaa siitä, että kiinnikkeet sijoitetaan luonnonsuojelualueilla suojaamaan mahdollisimman tehokkaasti herkkiä kohteita ja lintujen pesimäalueita.

- Teemme nyt yhdessä tärkeitä tekoja sen puolesta, että saaristoluonto kärsisi öljyonnettomuudesta mahdollisimman vähän. On hienoa, että luontotieto on käytössä myös torjuntavalmiuden vahvistamisessa, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.

STT/Anssi Rulamo