Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Pentti Salmi: Vieraspelit ovat korisliigamme rotanloukku — ”Kotivoittosuhde on posketon”

Yleinen pohdinnan aihe on korispiireissä tänään se, miksi miesten pääsarjassa otteluvoittajiksi selviytyy liian usein kotijoukkue.

Veikkauksen pelejä rastaavalle se tietää kyllä ns. varmoja nakkeja, koska tämän kauden liigassamme kotijoukkue on selviytynyt voittajaksi 68:sta matsista 50 kertaa. Tämä tietää siis sitä, että kotikoreihin heittävä joukkue on vienyt peleistä 73,1 %. Vieraille outo pelihalli on kuin rotanloukku.

Kaikissa palloilumuodoissa kotikentän merkitys on suuri, mutta nyt tuo koriksen kotivoittosuhde pääsarjassamme on jo posketon. Otetaan vertailukohta vaikka länsinaapurista Ruotsista, jossa liigan kotivoittosuhde tällä erää on 69,4 % ja Pohjois-Euroopan parhaassa koripallomaassa Liettuassa ainoastaan 61,5 %.

Koti- ja vieraspelien erilaisuudesta käy parhaana esimerkkinä se, että liigaa johtava Seagulls hävisi vieraissa sarjajumbolle Korihaille, jota puolestaan keskikastin Nokia juoksutti keskiviikkona kotonaan kuin pässiä narusta.

Liigajoukkueista vain Seagulls, Vilpas ja Kataja ovat voittaneet vieraissa enemmän kuin yhden ottelun. Niillä meriiteillä pääsee sarjataulukon kärkeen.

Tilastofriikit ovat laskeneet, että kotijoukkue hyötyy olosuhteista ottelua kohden noin 15 pistettä. Etuun vaikuttavat tutut olosuhteet, kuten koriinheitoissa kotisalin vakiintuneet kiintopisteet, kannustava kotiyleisö ja, niin ikävää kuin se on kirjatakin, erotuomariratkaisut suosivat useimmiten kiikunkaakun-tilanteissa kotijoukkuetta.

Tällä hetkellä liigassa Seagulls on ainoa joukkue, joka ei ole vielä hävinnyt kotonaan, sillä kun on seitsemän voittoa putkeen. Matkaa on kuitenkin kaikkien aikojen rekordiin, sillä Honka voitti vuosina 2000/02 kaikkiaan 42 liigamatsiaan peräkanaa Tapiolassa.

Edessä on kaksi kotimaisen koriksen huippuiltaa.

Vaikka Seagulls johtaakin liigaamme niin mestariehdokas numero yksi on edelleen Joensuun Kataja. Vaikka sekin on hävinnyt kotimaan kinkereissä vieraspelejään, niin ainakaan mestarien liigan europelit eivät ole sille rotanloukkuja.

Kaksi viimeistä peliään kun Kataja on voittanut maailman turuilla. Ensin Turkin Izmirissä ja tällä viikolla Israelin Rishonissa. Ne ovat kovia saavutuksia, vaikka tämän viikon päänahka ei olekaan siitä Euroopan huippuseurasta Maccabista, jonka kotikenttä on Tel Avivissa, vaan Rishonin Maccabista.

Ja mitä henkilökohtaisia ilotulituksia nähtiinkään. Katajan Rion Brown latoi häkkiin 40 pointsia hurjalla 15/20 heittotarkkuudella ja Teemu Rannikko antoi 14 koriinjohtavaa namupassia. Rannikon syöttömäärä on mestarien liigan tämän kauden korkein yhden ottelun tilastomerkintä ja Brownin pisteetkin toiseksi suurin yhden matsin pinnamäärä. Lisäksi Brown valittiin mestarien liigan viikon ykkösviisikkoon.

Kuinka sitten Kataja jaksaa keskittyä kotimaan vieraspeleihinsä tässä vaiheessa, on jo toinen asia. Se nähdään kuitenkin Salossa jo lauantaina ja sitten syyskauden kliimaksissa Seagullsia vastaan Helsingissä ajan patinassa rapistuvan Pikku-Messuhallin parketilla ensi viikon perjantaina.

Edessä on siis kaksi kotimaisen koriksen huippuiltaa.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija. Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kolumni

laboratorioaihekuva
laboratorioaihekuva

Raportin raju väite: Yli 1000 venäläistä urheilijaa valtion doping-ohjelmassa

Yli tuhat venäläistä urheilijaa on hyötynyt valtion tukemasta doping-ohjelmasta vuosina 2011-2015, todetaan perjantaina Lontoossa julkistetussa raportissa. Kanadalaisen lakitieteen professorin Richard McLarenin kokoamassa raportissa kerrotaan myös, että kahden venäläisen naisjääkiekkoilijan virtsanäytteistä olisi löytynyt miehen DNA:ta, jonka todetaan osoittavan, että näytteitä on manipuloitu.

Perjantaina julkaistu McLarenin raportti on jo järjestyksessään toinen. Ensimmäinen raportti julkaistiin heinäkuussa.

Maailman antidopingneuvoston julkisema raportti dopingin olevan Venäjällä ylhäältä johdettua ja järjestelmällistä.

Raportin mukaan testinäytteiden vaihtamiset eivät rajoittuneet Sotshin 2014 talviolympialaisiin. McLaren löysi todisteita, jotka johtivat muun muassa venäläisten yleisurheilijoiden sulkemiseen Rion olympialaisista.

laboratorioaihekuva laboratorioaihekuva
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

kiekko
kiekko

Väite: Työntekijä tirkisteli vuosia nuoria pelaajia – Yle: Jääkiekkoliitto tutkii asian

Jääkiekkoliitto aikoo tutkia julkisuuteen nousseet epäilyt työntekijänsä epäasiallisesta käytöksestä, kertoo Yle.

Viime viikon Urheilulehdessä väitettiin, että Jääkiekkoliitossa merkittävässä asemassa ollut henkilö olisi tirkistellyt vuosien ajan nuorisomaajoukkueiden pelaajia. Lehden uutinen perustui useiden nuorisomaajoukkueissa olleiden pelaajien ja valmentajien nimettömiin haastatteluihin.

Urheilulehden mukaan tirkistelyä olisi tapahtunut esimerkiksi pukukoppien suihkussa ja hierontahuoneessa.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoo Ylelle, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se tutkitaan.

kiekko kiekko

Urheilukolumni

Suomalainen maailmanmestari lopettaa uransa

Hanna-Maria Seppälä vahvistaa lopettavansa uintiuransa Kanadan tämän viikon MM-kisojen jälkeen. Seppälä voitti MM-kullan 100 metrin vapaauinnissa 2003 ja kilpaili viisissä olympialaisissa.
Seppälän mukaan päätös on jalostunut hänen mielessään jo jonkin aikaa.

– Varsinkin viime kesä ennen Rion olympialaisia oli henkisesti raskasta aikaa, kun puntarointi uran tulevaisuudesta hiipi ajatuksiini päivittäin, Seppälä kirjoittaa tiedotteessaan.

Seppälä kertoo tehneensä päätöksen kilpauransa lopettamisesta vuoteen 2016 heinäkuun lopulla, ennen Rion olympialaisia.

– Tämä päätös oli hyvin vapauttava, kivi putosi sydämeltäni, kun asiaa ei tarvinnut enää pohtia, Seppälä jatkaa.

Seppälä, 31, oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka voitti uinnin maailmanmestaruuden. Hän keräsi 17 arvokisamitalia ja kantoi Suomen lippua Lontoon olympialaisten avajaisissa 2012.

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

Nyt tuli uutispommi: Rosbergin ajot F1-sarjassa loppuvat MM-voittoon

Nico Rosberg kertoo lopettavansa F1-uransa. Rosberg, 31, voitti hiljattain uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden.

Viime vuodet Mercedes-tallin ajokilla kilpaillut Rosberg kertoi ratkaisustaan tänään. Hän kertoo Facebookissa tehneensä lopettamispäätöksen jo maanantaina.

Rosberg perusteli ratkaisuaan Facebookissa muun muassa sillä, että hänen tavoitteensa ovat täyttyneet maailmanmestaruuden myötä.

– Olen ajanut kilpaa 25 vuotta, ja kirkkaana tavoitteena on ollut voittaa F1-maailmanmestaruus. Olen uhrannut sen takia valtavasti. Nyt olen saavuttanut mestaruuden ja kiivennyt vuorelle. Olen tullut huipulle, ja se tuntuu oikealle, Rosberg kirjoitti.

Rosberg kertoo, että mestaruuden tavoittelu on ollut voimia vievää. Autosport-lehden mukaan hän tilitti viime vuosien raskaista vaiheista Kansainvälisen autoliiton FIA:n gaalassa Wienissä tänään.

– Mestaruuden voittaminen on ollut uskomaton kokemus, jonka muistan lopun ikääni. Samaan aikaan se on ollut erittäin raskasta, koska hävisin kahtena edellisenä vuotena Lewisille (tallitoveri Lewis Hamilton). Nämä olivat erittäin vaikeita hetkiä minulle, ja ne ruokkivat motivaatiotani sellaisella tavalla, jonka en edes kuvitellut olevan mahdollista, Rosberg kuvaili Autosportin mukaan.

Rosbergin perheeseen kuuluu vaimo ja tytär. Hänen isänsä on vuoden 1982 F1-maailmanmestari Keke Rosberg.

Spekulaatiot Nico Rosbergin paikan täyttämisestä Mercedes-tallissa alkanevat F1-piireissä heti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta