Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Urheilukolumni

ralli

Monten H-hetki lähestyy: Puuppolastako kajahtaa?

– Kyllä Puuppolassa voidaan valmistaa maailman nopein ralliauto, vastaa Jari-Matti Latvala kysymykseen.

Tosin ensin vastattuaan johdatukseen siitä, kun viime vuoden huhtikuussa nelinkertainen ex-maailmanmestari ilmoitti rakentavansa tuolla hetkellä maailman suurimmalle autonvalmistajalle Toyotalle rallitykin Puuppolassa.

JM:lla oli näkemys siihen:

– Kyllä silloin moni epäili, saadaanko maailman parhaita rakentajia Puuppolaan ja ylipäätään Suomeen. Nyt tosiasia on se, että heitä on saatu. Ja he sanovat, että hieno olla Suomessa. Heitä on tullut vielä mekaanikoiksi M-Sportilta ja Volkswagenilta, Latvala kaartaa varsinaiseen vastaukseen.

Siis nopeimman auton voi tehdä Suomessa, sanoo rallin MM-sarjan kokenein kuljettaja, joka oli valmistautumassa 170. WRC, MM-starttiinsa. Kyseessä on Monte Carlo-rallin torstai-illan prologi, kaksi pimeässä ajettavaa erikoiskoetta. Sitä ennen on tapahtunut outoja asioita. Ja taisipa Latvalakin olla vielä vuosi sitten näiden epäilevien tuomaiden joukossa. Rallia työkseen tekevänkin mieli nöyrtyy, kun työttömyyden peikko on selässä.

Demokraatti julkaisi ensimmäisenä uutisen heinäkuussa 2015 Tommi Mäkisen mahdollisesta diilistä Toyotan kanssa pienen rupattelun jälkeen Hietalahden, Salven edessä ajetun Neste-rallin eli ”Jyskälän” markkinointipyörityksen yhteydessä. Silloin oli taattua, että nyt ovat edessä historialliset ajat rallikansalle. Ja vielä kun työmiehet Mäkinen ja pääjohtaja Akido Toyoda tepastelivat muina miehinä vastaan Jyväskylän Paviljongin huoltoparkissa haistelemassa ”ilmapiiriä”, oli paketti niin sanotusti kasassa.

Toyoda on antanut Mäkiselle massiivisen selkänojan. Kun tarkasti lukee hänen virallisen lausuntonsa, hän on antanut mahdollisuuden uuteen tapaan rakentaa – jopa Puuppolassa – voittaja-auto. Hän vannoo kilpailemisen olevan osa Toyotan DNA:ta, siksi että voidaan valmistaa koskaan parempia autoja kuluttajille. Siksi ei ollut yllätys nähdä kansainvälisen autourheilun toimittajakerman edessä Finlandia-talossa ”tykin” paljastuksessa vapautunut ja rento Tommi Mäkinen.

Miksi tämän hetken tiedon mukaan toiseksi suurin autonvalmistaja luottaa Mäkiseen? On selvää, että Volkswagenin neljän vuoden ilmaherruus rallissa – yhdistettynä Citroenin yhdeksän vuoden voittoputkeen sekä korealaisen Hyuandain mallikas toinen tuleminen –sai japanilaiset heräämään. Lisäksi Mäkinen omalla urallaan on työskennellyt osana kaikkia muita japsimerkkejä: Nissan, Mitsubishi ja Subaru. Niin Suomi–Japani- ystävyysseurasta on nyt sitten myös rengastettu Toyota.

Kilpailuasetelman piti olla haastava – oli olemassa mahdollisuus ilman paineita rakentamiseen, hengessä ”Mitäs tässä nyt Puuppolassa puuhastellaan?” Asiaan puuttuivat huopaajat: VW:n päästövilppi muutti marssijärjestyksen. Ei ollut enää WRC-johtaja Jarmo Mahosen vuosi sitten manaamaa kuskipulaa. Hän epäili, että Toyotalle ei riitä uuden WRC:n rattiin riittävän kokeneita ja nopeita kuljettajia.

Toyoda on antanut Mäkiselle massiivisen selkänojan.

Päästövilpeistä kiinni jääneen Volkswagenin miljarditappiot alkoivat realisoitua. Yhtiön moottoriurheiluosastokin joutui jo suurennuslasin alle, eikä sen asema ollut yhtä vahva, koska tiedossa oli rautaisen tallipäällikön siirtyminen Formula ykkösiin. Hänen tehtävänsä peri Sven Smeets.

Jyväskylän MM-rallin alla tuli Euroopan komission päätös 3 miljardin euron sakoista eurooppalaisten rekkavalmistajien kartellista, jonka oli tuonut julki VW-ryhmään kuuluva MAN välttääkseen sakot omalta osaltaan.

Huolimatta konsernin mega-huolista, olivat saksalaistiimin väki ja media yksimielisiä: Ei vaikutusta ralli-toimintoihin. Ja olihan mestari Sebastien Ogierin, Latvalan ja Andreas Mikkelsenin sopimukset uusittu vielä alkukesästä vuodelle 2017.

Lumipallo oli kuitenkin jo liikkeellä. VW:n johtokunta päätti lopettaa rallitoiminnan ja samalla Audin LeMans-sarjaan osallistumisen. Tämä huolimatta siitä, että vuoden 2017 uutta Poloa testattiin edelleen. Ja vielä päätöksen jälkeenkin muun muassa Marcus Grönholmin toimesta. Ensimmäinen aavistus syntyi, kun kilpailuhaluinen Ogier ei ilmaantunut lokakuun Suomen testeihin. Testistä vastasivat Latvala kaksi päivää ja Mikkelsen yhden.

Nyt aukesi Mäkisen johtamalle Toyota Gazoo Racingin Puuppolan ralliosastolle työvoimaa. Tiimin oli kiinnitetty vasta Juho Hänninen. Ogier kävi testaamassa sateessa 20 kilometriä Yarista, mutta valitsi ensi kauden autokseen M-Sportin Fordin.

Latvala nappasi kuskipaikan ja tuuppasi viime vuoden WRC2:n maailmanmestarin ja vuoden autourheilijan, pieksämäkeläisen Esapekka Lapin kolmoskuskin paikalle odottamaan starttivuoroaan ja kolmannen auton valmistumista kisakuntoiseksi. Lapin on siis tyytyminen nyt Montessa vain nuotitukseen ja mahdollisen säämiehen rooliin kartturinsa Janne Fermin kanssa.

Mielenkiintoiseksi ison kuvan tapahtumista tekee vahvistamaton tieto, että hallitseva mestari Ogier oli yhteydessä Mäkiseen jo ennen heinä-elokuun vaihteen Jyväskylää. Tiesikö, aavistiko ranskalainen jo VW:n kohtalon? Vai oliko mies vain pilkillä? Hinnoittelemassa palvelujensa hintaa rallin uudelle aikakaudelle, kaudelle 2017?

Mäkisen paketti saattaa yllättää kilpailijat – tosin rallihistoria tuntee tapauksia, joissa 20 sentin osan nyrjähtäminen on torpannut haaveet hienosta maailman ensi-illasta. Yksi on Skoda WRC:n kytkimen antaminen periksi jo ennen Monten lähtöramppia. Mäkinen on todennut julkisuuteen useaan kertaan, että Yariksen aero-paketti ja tuulitunnelityöt on tehty Englannissa.

Timo Mäkinen aloittaa toiveikkaana vuoden 2017 MM-rallivuoden.

– Sen voin sanoa, että yhtiö on ollut aiemmin mukana myös Mersun F1-auton kehittämisessä. Moottori on saksalaisen Toyotaan kuuluvan TMG:n käsialaa, mutta kaikki softat on meidän tekemää, Mäkinen vahvisti.

On se suuri etu, kun voi kommunikoida omalla äidinkielellä.

M-Sportin syömähammas on vahva: Ogier ja Viron Ott Tänak. Tänak teki testityötä paljon ja hartaasti muun muassa syksyllä Keski-Suomen ralliteillä. Ei ole ihme, jos Ogier juhlii viidettä mestaruutta kauden päätteeksi. Tosin vaikeuskerroin on kova verrattuna aikaan VW:lla.

– Ensin puolitoista vuotta autonrakentamista käteen sopivaksi ja ajamista tuntumaton pitämiseksi reitteihin Skodalla. Ja sitten heti mestariksi. Minulla oli tuolloin vaikeuksia heti alussa päästä sinuiksi sen kanssa, Latvala muisteli aikaa neljä vuotta sitten.

– Jarrutuntuma on parempi nyt Yariksessa kuin pääsin koskaan sinuiksi Volkkarilla, hän jatkaa.

Latvalan kakkoskuski ja 181. MM-starttiinsa valmistautuva Miikka Anttila pitää varauksettomasti etuna japanilaisessa Suomi-tiimissä ajamista.

– On se suuri etu, kun voi kommunikoida omalla äidinkielellä. Ja vielä kun tietää, että mitä suomalainen sanoo, se pitää paikkansa. Ja mitä suomalainen sanoo, hän myös tarkoittaa sitä, Anttila kommentoi työympäristön parasta muutosta. Tässä voi olla myös yksi vahvuus Mäkiselle ja suomalaisen rallimafian paluulle.

Jos ja kun Toyota ottaa seuraavan maailmanmestaruutensa, on Mäkisen suomalaisrosterissa käytössä myös tiimin sisäisen kilpailun hyödyntäminen. Nuori Lappi odottaa näytönpaikkaa nälkäisenä, jos kokeneemmat tiimitoverit töpeksivät tai tekevät junnumokia. Unohtaa ei pidä myöskään sitä, että Kalle Rovanperä voisi ajaa tällä kaudella jo Walesin rallissa. Kuskeissa tie ei nouse pystyyn, joten unettomia öitä ei tarvitse enää viettää sen takia, ettei rallin maailmanmestaria saada enää koskaan takaisin Suomeen.

18.1.2017 Monte Carlo ralli, Gap, Shakedown 3,35 km
1. Sebastien Ogier 2.18,1
2. Mikkelsen (R5) +4,2
3. Tänak +4,3
4. Latvala +5,3
5. Paddon +5,8
6. Sordo +6,0
7. Hänninen +6,6
8. Neuville +6,9
9. Camilli +9,4
10. Kopecky (R5) +9,9

Keskiviikkoillan shakedownin eli ”mutteritestin” Toyota selvitti kunnialla ennen torstain myöhäisillan pimeydessä ajettavaa kahta kisaerikoiskoetta. Taakse jäivät toistaiseksi Citroenin Kris Meeke ja Graig Breen, jonka jäänuotteja etuautossa tekee Mikko Hirvonen. Myös Thierry Neuville, Daniel Sordo ja Hayden Paddon Hyundailta jäivät Toyota-kaksikolle, vaikka olivat ainoat nastoilla liikkeellä olleet.

– Näyttää siltä, että ainoat tosissaan jo vetäneet olivat Ogier ja Mikkelsen, kommentoi Mäkinen tuloksia kahden vedon jälkeen.

– Meidän autot olivat renkaita säästellen liikkeellä. Nyt varmasti helpottaa kuskeja, joita varmasti on eniten jännittänyt. Nyt ei voi vielä vetää johtopäätöksiä. Huomenna tiedetään, missä kohtaa mennään, Mäkinen summasi.

– Sikaliukasta. Mentiin myöhään ja siellä oli leikattu lunta linjalle. Nyt helpottaa, auto on nopea. Mutta ralli voi olla vaikea, Latvala ennusti ennen toista vetoaan Gapin hämärtyvässä illassa lisävalot jo nokalle asennettuna.

Meillä on valmis taktiikka. Jos jossain, niin täällä on kokemuksesta apua.

Neljännes vuosisadan Montea nähneestä Mäkisen tallin testi- ja rengaspäällikön tittelillä työskentelevästä Timo Kankkusesta huokuu ylpeys Yaristen palattua huoltopilttuseen.

– Kyllä se mieltä lämmitti, kun autot lähtivät ensimmäisen kerran tästä, sanoi Kankkunen. Hänen katkeamatonta kokemustaan Montesta ei monella ole. Ensin 24 kertaa etuautomiehenä tekemässä jäänuotteja ensin veli Juhalle, 11 vuotta Mikko Hirvoselle ja kaksi viimeistä Tänakille ja nyt uudessa tehtävässä.

– Kyllä tämä kisa on rengaspäällikön painajainen. Sää ja keli tiellä ovat täällä aina suuressa roolissa, jota pyrimme ennakoimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja reagoimaan siihen. Kyllä nyt olisi pitänyt olla nastat alla, mutta säästämme niitä kisaan, niiden pitäisi laskujemme mukaan riittää. Ja aina voi käytettyjä ottaa alle uudelleen, jos tilanne vaatii, kuvasi Kankkunen rengastilannetta.

– Meillä on valmis taktiikka. Jos jossain, niin täällä on kokemuksesta apua.

– Tunnelma on nyt hieno. Tiimimme henki on hieno, kansallisuuksia on kaikkiaan 13. Kysyin urheilujohtaja Jarmo Lehtiseltä viime huhtikuussa, onko töitä. Ja sieltä soitettiin sitten takaisin. Testausohjelman käytännön järjestelyissä on tullut 150 matkapäivää, vaikka kotinaapurissa on pääpaikka, laukaalainen Kankkunen selvitti.

ralli

Kolumni

Tähdelle sataa hehkutusta — Heinäluoma: ”Olit kiistatta paras!”

Myös SDP:n kansanedustajat ovat kommentoineet ratakelaaja Leo-Pekka Tähden valintaa Vuoden urheilijaksi tiistaina. Erkki Tuomioja kirjoittaa Facebookissa, että Tähden eilinen palkitseminen on yksiselitteisen hieno asia sen jälkeen, kun ymmärretään, että kyse on Vuoden urheilijasta.

”Eikä mahdottomasta yrityksestä asettaa yhteismitattomia asioita järjestykseen vuoden ”paras” urheilija nimikkeellä”, hän sanoo.

Eero Heinäluoma onnittelee moninkertaista olympiavoittajaa Twitterissä.

”Viimeinkin. Onnittelut Leo-Pekka Tähdelle. Olit kiistatta paras! Tasa-arvon tiellä yksi askel eteenpäin.”

Joona Räsänen yhdistää twiitissään Urheilugaalan tapahtumat eilisen toiseen puheenaiheeseen.

”Urheilutoimittajat tekivät loistavan valinnan vuoden urheilijaksi. Mepit taas huonomman valinnan EU-parlamentin uudeksi puhemieheksi.”

Kristiina Salonenkin onnitteli Tähteä.

”Hienoa! Vuoden urheilija on paraurheilija. Vihdoinkin ansaitun voiton sai Leo-Pekka Tähti. Onnea Tähti ja moniarvoisempi Suomi!”

Urheilukolumni

Vihdoinkin: Tähti loisti kirkkaimpana!

Useasti valintakeskusteluissa vahvasti esillä ollut Leo-Pekka Tähti valittiin vihdoin Vuoden urheilijaksi tiistaina. Tähti nappasi ykkössijan kerättyään äänestyksessä 5 017 pistettä.

– Vuoden 2012 jälkeen tästä ei ole oikein uskaltanut haaveilla, liikuttunut Tähti sanoi Helsingin Areenassa voittajalle jaettava kultakiekko sylissään.

Vuonna 2012 Tähti sijoittui kolmanneksi, mutta tällä kertaa napsahti jättipotti.

Tähden takana toiseksi tuli tenniksenpelaaja Henri Kontinen, kolmanneksi nyrkkeilijä Mira Potkonen, neljänneksi maantiepyöräilijä Lotta Lepistö ja viidenneksi jääkiekkoilija Patrik Laine. Kontisen äänipotti oli 4 537 ja Potkosen 3 890 pistettä.

Urheilugaalan Vuoden urheilija -valinta herättää usein runsaasti mielipiteitä jo ennakkoon, ja niin oli myös tällä kertaa.

Tähti, 33, pani ympärillään käydyn ennakkokeskustelun merkille, vaikka hän pyrki pysymään siitä hieman sivussa.

– Keskustelu on jo sinällään hyvin myönteinen asia. Paraurheilu ja ehkä pienet lajit laajemminkin pääsevät tätä kautta entistä enemmän esille.

Tähden valinta Vuoden urheilijaksi on historiallinen, sillä koskaan aiemmin vammaisurheilija ei ole Suomessa vienyt ykkössijaa.

Vastoinkäymisten jälkeen voittoon

Urheilutoimittajien tekemässä valinnassa Tähden puolesta painoi etenkin Rion paralympialaisten 100 metrin kelauskulta T54-luokassa. Kesällä hän juhli EM-kultaa.

Tähti itse ei pidä viime vuotta tähänastisen uransa parhaana. Hänen listallaan ykköseksi nousee Lontoon paralympiavuosi 2012.

– Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen tämä menee varmaan top kolmeen, Tähti sanoi.

Vastoinkäymisillä Tähti tarkoittaa kyynärpäävammaa, joka vei hänet kesällä tähystykseen.

– Aika huima tarina kehittyi sitten loppuvuodeksi, suomalaiskelaaja riemuitsi.

Huima oli myös Kontisen, Potkosen, Lepistön ja Laineen vuosi.

Kontinen nakutti nelinpelissä turnausvoittoja, joiden joukossa olivat Wimbledonin sekanelinpelin ja Lontoossa pelatun ATP:n finaaliturnauksen ykkössijat.

Potkonen ylsi olympia- ja MM-pronssille sekä EM-hopealle.

– Olihan se mahtava vuosi. Riossa oli mahtava otella. Ne olivat elämäni hienoimpia otteluita, kun sain fiiliksen ja tekemisen riemun kehään, Potkonen tiivisti.

Tokio välkkyy mielessä

Tähden mielessä välkkyvät Tokion vuoden 2020 paralympialaiset.

– Haluaisin huipentaa ja lopettaa urani mahdollisimman menestyksekkäästi Tokiossa, hän sanoi.

Tähti on lajinsa supertähti, jolla on tilillään peräti viisi paralympiakultaa. Tavoitteita on kuitenkin jäljellä.

– Haluaisin parantaa maailmanennätystäni. Tuntuu, että rahkeissa on vielä varaa, jos kroppa pysyy terveenä, hän sanoi viitaten satasen ME-aikaansa 13,63.

Kelaajatähden mukaan suomalaismedian ja koko urheiluyleisön tietämys paraurheilusta on lisääntynyt viime vuosina.

– En halua, että paraurheilua silitellään. Rion paralympialaiset menivät Suomelta huonosti, eikä sitä jälkipyykkiä ole mielestäni mediassa täysin pesty, Tähti muistutti rehellisesti.

STT–TAPIO KESKITALO

Urheilukolumni

Palloliiton Alaja sairauslomalla helmikuun loppuun saakka — vaativat hoidot alkavat jo lähipäivinä

Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja on sairauslomalla helmikuun loppuun saakka, liitto tiedotti tiistaina. Palloliitto kertoi, että laajojen tutkimusten jälkeen Alajalle aloitetaan lähipäivinä vaativat hoidot.

64-vuotias Alaja jäi sairauslomalle vuodenvaihteessa. Tuolloin poissaolon pituutta ei täsmennetty.

Alajan poissaoloaikana Palloliiton puheenjohtajan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja Markku Lehtola.

Alaja on toiminut Palloliiton puheenjohtajana vuodesta 2012. Viime huhtikuussa hänet valittiin nelivuotiselle jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.

Urheilukolumni

Nyt se on varmaa: suomalaistähdelle elämänsä tilaisuus — näin hän kommentoi mahdollisuuksiaan lajin supernimeä vastaan

F1-sarjassa Williamsilta Mercedekselle siirtynyt Valtteri Bottas sanoo, että hänen ensimmäinen tavoitteensa uudessa tallissa on ottaa uran ensimmäinen F1-osakilpailuvoitto.

Bottas on ajanut urallaan 78 gp-kilpailua. Niissä hän on saavuttanut yhteensä yhdeksän palkintosijaa. F1-osakilpailun voitto häneltä vielä puuttuu.

Bottas arvioi, että hän muodostaa vahvan kuljettajakaksikon Mercedeksellä kolminkertaisen maailmanmestarin Lewis Hamiltonin kanssa. Bottas totesi, että Hamilton on erittäin nopea kuljettaja ja hyvä tasonmittari hänelle.

– Kilpailustamme Lewisin kanssa tulee varmaankin tasaista, Bottas tuumi Mercedeksen F1-tallin julkaisemalla videolla.

Williams-talli vahvisti tänään, että Bottas siirtyy Mercedekselle ensi kaudeksi. Bottas korvaa uransa lopettaneen Nico Rosbergin, joka päätti uransa ajettuaan maailmanmestariksi Mercedeksellä viime kauden päätteeksi.

Williamsin ilmoitus oli odotettu, sillä Bottaksen siirrosta Mercedekselle oli spekuloitu melko pitkään. Ensitietojen mukaan Bottaksen Mercedes-sopimus olisi yksivuotinen.

– Olemme tehneet kovasti töitä varmistaaksemme sopimuksen Mercedeksen kanssa, jotta saamme annettua Valtterille tämän loistavan mahdollisuuden. Kiitän Valtteria koko tallimme puolesta ja toivotan hänelle menestyksekästä kautta Mercedeksellä, lausui Williamsin johtoportaaseen kuuluva Claire Williams tiedotteessa.

Bottaksen Williamsilla korvaa brasilialaiskonkari Felipe Massa, joka ehti jo ilmoittaa lopettavansa uransa. Massa ajoi Williamsilla myös viime kaudella.

– Felipe on rakastettu jäsen Williams-perheessä. Odotamme innolla työskentelemistään jälleen hänen kanssaan, Claire Williams selvitti.