Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Jokereilla on millä mällätä

Juuri nyt kotoinen jalkapallomme on kihelmöivässä vaiheessa, vaikka Klubi onkin jo kuorinut kirsikat kakusta tuplasti. Ketkä vievät hopeat ja pronssit? Kuka tippuu ja kuka karsii? Ja kuka nousee pääsarjaan? Siinä purtavaa. Vajaan parin viikon kuluttua kaikki on plakkarissa.

Kuopio ja Tampere ovat tasakakkosia pistein 50. KuPS kohtaa vielä Jyväskylän kotonaan ja Kemin vieraissa. Ilveksellä vastassa Kemi kotona ja Maarianhamina Ahvenanmaalla. Ei mikään peli etukäteen kirkossa kuulutettu.

Kemi on neljän pisteen plussalla (32) kohtaamassa Ilveksen Tampereella ja Kuopion kotonaan. Helsingin IFK (28) kohtaa puolestaan Seinäjoen kotonaan ja Lahden vieraissa. Jumbo Jyväskylä (23) on vaikean pulman edessä. Vielä vastassa uopio ja Vaasa.

Nousijakamppailussa Turku ja Espoon Honka. Lopputaistoissa hämmästytti Hongan 10–0-voitto Oulussa tarpeellisen maalisuhteensa parantamiseen. Ei kuulemma ollut sopua.

Lätkässä on myös odotettavaa. Seurat pääsevät vähä kerrallaan hitsaamaan miehistöjään yhteistyöltään sujuviksi. Mestari Tappara on ailahdellut. Helsingin IFK ei ole edes isolla rahalla kyennyt odotuksiin.

TPS on keulilla, mutta liiga on vasta nuori.

***

Jokaisella pelillä on sääntönsä, joiden noudattamista valvovat erotuomarit pilli suussa. Varsinkin jääkiekossa on tapahtunut ylilyöntejä. Nuoret kehittyvät nykyään voimassa ja koossa. Tätä ruumiillista kehitystä käytetään usein väärin hyväksi.

Urheilun tarkoitus on edistää fyysistä kuntoa ja terveyttä. Ei suinkaan taklata vastustajia sairastuville. Onneksi päättäjät ovat ryhtyneet rikkojia vastaan rankkoihin toimiin tuomitsemalla heidät eri pituisiin pelikieltoihin.

Myös koripallossa, jota aikanaan pidettiin vähemmän fyysisenä lajina, voiman käyttö on lisääntynyt. Siitä kertovat potilaslistat.

Nyrkkeilyn olemassaoloa puolustetaan jalon itsepuolustuksen taitamisella, mutta tosiasiassa pugilistiyleisö janoaa verta ja tyrmäyksiä. Ristiriitaista urheilun perimmäisen tarkoitusperän suhteen. Olen jo aikaisemmin suositellut Robert Heleniukselle hanskojen naulaamista seinään ja siksi odottelen kauhulla Cardiffin ottelun lopputulosta maailman huippua vastaan.

Lojuuko Robbe tajuttomana yhtä pitkän tovin kanveesilla kuin viimeksi kohdatessaan lähes alokasiskijän, jonka hanskassa oli ruutia ja terästä?

***

Joka paikan besserwisser Hjallis Harkimo on luonnehtinut työväen ja ruotsinkielisten urheiluliittoja Suomessa turhiksi vaatien näiltä valtionavun tukahduttamista. Eli kokoomuslaista valtaa pitää entisestään kauhoa lisää.

TUL:n entinen puheenjohtaja Matti Ahde puolestaan arvostelee sitä, ettei urheilussamme anneta kaikkien kukkien kukkia eikä edistää valinnanvapaudella Suomen urheilua.

Politiikassa kokoomus vaatii valinnanvapauden nimissä terveysrahoja rikkaille firmoille, mutta urheilussa monopolia rahojen jaon suhteen. Tarkoitus pyhittää keinot.

Jääkiekossa Harkimon Jokerit on kyllä tehnyt maineikasta urheilutulosta pelatessaan KHL- sarjassa ennätyspitkän voitollisen sarjan. Mutta taloudellisesti Harkimon puulaaki on menettänyt kolmen viime kauden aikana yli 35 miljoonaa euroa. Kenen rahoja?

***

Urheilussa mukanaoleminen on erinomainen opinahjo ja ponnahduslauta politiikkaan. Meiltäpä vaikka presidentti Kekkonen, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Sekä lukuisat ministerit ja kansanedustajat. Yksityiseltä johtamispuolelta löytyy vieläkin enemmän miehiä ja naisia.

Urheilu kasvattaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ja sitä yhteiskunta todella kaipaakin.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

KUVITUSTA STT Hjallis Harkimo miettii eduskuntavaaliehdokkuutta ///

Suomalainen nettosi 1 800 000€, Hjallis Harkimo haukkuu urheilutoimittajat: ”Ovat ihan pihalla. He eivät ymmärrä lajista mitään.”

Kokoomuksen kansanedustaja, jääkiekkomies Harry Harkimo antaa palaa uudessa blogikirjoituksessaan. Hän ei osoita arvostusta suomalaisia urheilutoimittajia kohtaan, jotka eivät hänen mukaansa ymmärrä suosittua e-sportsia, elektronista urheilua.

”Minäpä annan lajista pari lukua. Siitä on kiinnostunut 415 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. 18–29-vuotiaiden keskuudessa se on toiseksi suosituin laji jääkiekon jälkeen. Amerikassa se on yhtä suosittua kuin jääkiekko.
Maailmanlaajuisesti elektronista urheilua seuraa 323 miljoonaa fania – 36 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.”

Suosituin peli on Harkimon mukaan League of Legends: sillä on maailmalla 105 miljoonaa viikoittaista pelaajaa.

”Suurin ongelma lajin kannalta kuitenkin on, että urheilutoimittajat ovat ihan pihalla. He eivät ymmärrä lajista mitään. Nyt kannattaisi kiireen vilkkaa alkaa opiskella lajia. Suomalainen Lasse Urpalainen tienasi äskettäin 1,8 miljoonaa euroa.”

Harkimo kehottaa suhtautumaan asiaan vakavasti.

”Tosin pelkään, että kestää kyllä kauan, ennen kuin meidän keihäs- ja hiihtoniilot tajuavat, mistä on kysymys.”

KUVITUSTA STT Hjallis Harkimo miettii eduskuntavaaliehdokkuutta ///

Urheilukolumni

”Vieläkin tekee pahaa” – Paavo Arhinmäki ”juhlapäivänä”: Näihin 10 sekuntiin tiivistyy koko suomalaisen jalkapalloilun yli satavuotinen historia

Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen urheiluministeri Paavo Arhinmäki palaa Facebook-päivityksessään päivälleen 20 vuoden takaiseen kirvelevään pettymykseen, joka ei hevin unohdu suomalaisen maajoukkuejalkapalloilun seuraajilta.

11.10. 1997 pelattiin ratkaiseva MM-karsintaottelu Suomen ja Unkarin välillä Helsingin olympiastadionilla. Suomi tarvitsi jatkokarsintapaikkaan voiton vieraista, joille puolestaan riitti tasapelikin.

Suomi oli mennyt toisella jaksolla johtoon Antti Sumialan osumalla.

Helsingin kaatosateessa näytti aivan viime sekunneille siltä, että unelmasta voi tulla totta.

Kunnes.

Arhinmäki kuvailee ottelun lopputulosta ja sen dramaattista huipennusta Suomen jalkapallohistorian pahimmaksi pettymykseksi.

”Vieläkin tekee pahaa katsoa video. Toisaalta tämä on myös hyvin kuvaava video. Tässä tiivistyy kymmeneen sekuntiin koko suomalaisen jalkapalloilun yli satavuotinen historia.”

Urheilukolumni

FBL WC 2018 ECU ARG

LKS 20171011 Argentina's Lionel Messi celebrates after scoring against Ecuador during their 2018 World Cup qualifier football match in Quito, on October 10, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Juan Ruiz

Messi pelasti Argentiinan kisoihin – hattutemppu ratkaisuottelussa

Argentiina on varmistanut paikkansa vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoissa ottamalla 3–1-voiton Ecuadorista. Voiton Argentiinalle toi supertähti Lionel Messi, joka teki hattutempun.

Ottelu avausmaalin teki Ecuadorin Romario Ibarra, joka iski pallon maaliin heti 38. sekunnin kohdalla. Messi tasoitti kuitenkin tilanteen 1–1:een 12. minuutin kohdalla ja vei Argentiinan 2–1-johtoon 20. minuutin kohdalla. Kolmannen kerran Messi iski pallon maaliin, kun ottelua oli pelattu 62. minuuttia.

Lisäksi paikkansa MM-kisoissa ovat varmistaneet Uruguay ja Kolumbia. Uruguay otti paikallista aikaa tiistaina pelatussa ottelussa 4–2-voiton Boliviasta, kun taas Kolumbia pelasi 1–1-tasapelin Perun kanssa Limassa.

Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat pelataan Venäjällä.

FBL WC 2018 ECU ARG

LKS 20171011 Argentina's Lionel Messi celebrates after scoring against Ecuador during their 2018 World Cup qualifier football match in Quito, on October 10, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Juan Ruiz

Urheilukolumni

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171008 Mercedes' British driver Lewis Hamilton drives during the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 8, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Kiyoshi Ota

F1: Hamilton vahvistaa asemiaan, Bottas 4. Räikkönen 5.

Mercedeksen Lewis Hamilton on karannut tuntuvaan johtoon formula ykkösten MM-sarjassa. Paalulta startanut Hamilton voitti Japanin grand prix’n ja johtaa kisan alussa keskeyttänyttä Ferrarin Sebastian Vetteliä 59 pisteellä.

MM-sarjasta on ajamatta enää neljä kisaa. Voittamalla ne kaikki saa sata pistettä.

Hamiltonin tallikaveri Valtteri Bottas oli Suzukassa neljäs, Ferrarin Kimi Räikkönen viides.

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171008 Mercedes' British driver Lewis Hamilton drives during the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 8, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Kiyoshi Ota