tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Urheilukolumni

Paavo Arhinmäki muistelee Pertti Alajaa: ”Vain toista ei voinut valita, koska kuskit eivät tienneet kumpi oli kyydissä”

Entinen urheiluministeri, kansanedustaja ja jalkapallon ystävä Paavo Arhinmäki (vas.) muistelee Facebook-sivuillaan syöpään menehtynyttä jalkapallovaikuttaja Pertti Alajaa.

Arhinmäki kutsuu Alajaa aidoksi stadin kundiksi ja suureksi jalkapallon ystäväksi.

”Hän jalkapallojohtajana herätti ristiriitaisia tunteita, mutta suurisydäminen ja mukava hän oli varmasti kaikkien mielestä. Hän välitti ja huolehti.”

Arhinmäen mukaan ”Peran” kanssa oli mukana keskustella ja analysoida, ja heittää stadilaisille tyypillistä välillä piikikästäkin herjaa.

”Erityisesti aina muistutin Peraa siitä, että hän on nykyään espoolainen.”

Alajalla on myös tunnettu kaksoisveli Erkki.

”Kun ajokortiton Pera ei asunut Töölössä, hän yhdessä identtisen kaksoisveljensä Erkin kanssa tuli valituksi vuoden taksiasiakkaaksi. Vain toista ei voinut valita, koska kuskit eivät tienneet kumpi oli kyydissä.”

STT:n haastattelussa puolestaan entinen huippupelaaja Atik Ismail sanoo, että Alajaa ja häntä yhdistää urheilun lisäksi se, että molemmilla on kaksoisveljet. Tämä on Ismailin mukaan luonut kaksikolle yhteyden, joka ilmeni myös suru-uutisen tullessa.

– Heräsin yöllä kolmelta, se oli hämmästyttävää. En tiedä Pertin kuolinaikaa, mutta valvoin viiteen enkä saanut unta. Se ei ole minulle normaalia, koska yleensä nukun kuin tukki, hän mietti.

STT:n mukaan Ismail piti Alajaan yhteyttä tiiviisti aina tämän poismenoon saakka. Kirjoittaminen oli molemmille tärkeä harrastus. Alaja julkaisi oman runokirjansa vuonna 2007.

– Pertti oli hirveän jutturikas ja kekseliäs, todella luova kaveri, Ismail kertoo ystävästään STT:n mukaan.

Urheilukolumni

IS: Miljonääriomistaja vahvistaa karun kohtalon: ”Joudumme luopumaan naisten urheilutoiminnasta”

Talousvaikeuksiensa vuoksi kesän aikana otsikoissa ollut palloiluseura Espoo United on sysäämässä pois naisten koripallo- ja jääkiekkojoukkueet, Ilta-Sanomat uutisoi.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Espoo United toimii kaudella 2017–2018 enää miesten koripallossa ja jääkiekossa. Espoo Unitedin perustaja ja omistaja Jussi Salonoja on vahvistanut tiedon.

– Unitedin ensimmäinen toimintavuosi oli urheilullisesti suuri menestys, mutta vastaavasti taloudellisesti niin raskas, että joudumme luopumaan naisten urheilutoiminnasta, Salonoja kertoi Ilta-Sanomille.

Ilta-Sanomien mukaan naisten koripallojoukkue siirtyy Tapiolan Hongalle. Salonojan mukaan naisten jääkiekkojoukkue saattaa jatkossa joutua itse pyörittämään toimintaansa.

Naisten joukkueiden urheilullinen menestys oli viime kaudella erinomainen. Jääkiekkonaiset sijoittuivat naisten SM-sarjassa toiseksi, ja SM-hopeaa saavutti myös naisten Korisliigassa pelannut joukkue.

Espoo Unitedin miesten jääkiekkojoukkue sijoittui Mestiksessä kolmanneksi, ja koripallojoukkue nousi miesten Korisliigaan.

Urheilukolumni

Mo Farah juoksee jatkossa eri nimellä: ”Minun täytyy unohtaa se, mitä olen saavuttanut ja tehnyt ”

Brittijuoksija Mo Farah haluaa tulla tunnetuksi nimellä Mohamed, kun hän keskittyy jatkossa maantiejuoksuihin. Farah päätti uransa ratajuoksujen osalta yleisurheilun MM-kilpailuissa Lontoossa.

– Nimeni maantiejuoksuissa on Mohamed. Minusta tuntuu, että Mo on tehnyt tehtävänsä. Minun täytyy unohtaa se, mitä olen saavuttanut ja tehnyt (radalla), Farah kertoi.

Farah, 34, saavutti Lontoossa kultaa 10 000 metrillä ja hopeaa 5 000 metrillä. Somalialaissyntyinen urheilija voitti urallaan ratamatkoilla neljä olympiakultaa ja kuusi maailmanmestaruutta. Hänen valmentajaansa Alberto Salazaria on epäilty dopingrikkeistä.

– Voitte kirjoittaa, mitä haluatte. Fakta on, että olen saavuttanut kaiken kovalla työllä ja omistautumisella, Farah sanoi sunnuntaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

”Olen nähnyt liian monien ihmisten palaavan ja häpäisevän itsensä. En aio olla yksi heistä.”

Usain Boltin juoksu-ura päättyi Lontoon MM-kisoissa pettymykseen, mutta kaikkien aikojen pikajuoksija sanoi ettei kadu viimeistä kauttaan.

– Ei. Fanit halusivat nähdä minun kilpailevan vielä yhden vuoden. Ilman heitä en olisi saavuttanut kaikkea tätä vuosien mittaan. Jos pystyin järjestämään show’n faneille, se sopii minulle. Enempää en halunnut, Bolt sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Jamaikalaisen on kerrottu miettineen lopettamista jo viime syksyyn, mutta hän palasi vielä täksi kaudeksi.

– Yhdet mestaruuskisat eivät muuta sitä mitä olen tehnyt. Kun olin hävinnyt sata metriä, joku sanoi minulle, että (nyrkkeilijä) Muhammad Alikin hävisi viimeisen ottelunsa, joten älä huolehdi. Olen antanut näyttöni urani aikana, joten viimeisen kisan häviäminen ei muuta sitä mitä tein lajille, Bolt sanoi.

Bolt on nauttinut menestyksestä, mutta ei sen vaatimasta harjoittelusta.

– Odotan vapautta. Koko elämäni on ollut yleisurheilua siitä lähtien kun olin 10-vuotias. Se on kaikki mitä tiedän. Haluan pitää hauskaa ja rentoutua, Bolt sanoi ja vannoi, ettei yritä paluuta.

– Olen nähnyt liian monien ihmisten palaavan ja häpäisevän itsensä. En aio olla yksi heistä.

Bolt on siitä harvinainen huippupikajuoksija, ettei hän ole koskaan jäänyt kiinni dopingista.

– Minulla on aina ollut tiukka kanta dopingiin. Olen sanonut, että huijaavien urheilijoiden pitäisi saada elinikäiset kilpailukiellot. Laji on nyt tekemässä paluuta ja meidän täytyy tehdä kaikkemme pitääksemme sen maineen hyvänä. Olen osoittanut että menestyä voi ilman dopingia, ja toivon että nuoret urheilijat ottavat siitä opikseen, Bolt sanoi.

Urheilukolumni

40423123

Olympiavoittajan rohkea veikkaus illan keihäsfinaaliin: ”Odotan, että mitsku tulee”

Atlantan vuoden 1996 kisojen olympiavoittaja Heli Rantanen täräyttää rohkean veikkauksen illalla heitettävästä Lontoon MM-kisojen keihäsfinaalista.

– Kaksi saksalaista ja Tero Pitkämäki, Rantanen julistaa mitaliveikkauksensa.

– Olympiavoittaja Thomas Röhler on ennakkosuosikki, mutta saa nähdä käyttikö maailmantilaston kärkimies Johannes Vetter kaikki paukkunsa jo karsintapäivänä. Tero sai karsinnassa juoksunsa kulkemaan ja, mikä tärkeintä, hän sai itseluottamuksensa siitä ihan tappiin.

Pitkämäki lähti Lontooseen varovaisin tavoittein keskikesän vaikeuksien jälkeen. Kuntokäyrä rojahti jyrkkään laskuun, kun hän erehtyi harjoittelemaan sairaana. Viimeiset kilpailut ennen MM-kisoja olivat vaisuja.

Tero sai karsinnassa juoksunsa kulkemaan.

Lontoon MM-kisojen karsinnassa Pitkämäki yllätti itsensä, valmentajansa Hannu Kankaan ja ainakin useimmat asiantuntijat.

– Tero sai karsinnassa juoksunsa kulkemaan. Se oli se suuri ero edellisiin kilpailuihin. Juoksu näytti helpolta, se vei eteenpäin ja hänelle jäi tilaa toimia vetovaiheessa, Rantanen ihastelee Pitkämäen täyskäännöstä.

– Odotan, että mitsku tulee.

Rantanen on sulatellut torstaina heitettyä karsintaa huolella. Hänelle jäi tunne, että Lontoon mondo saattaa auttaa vauhtiheittäjiä.

– Eri mondo-pinnoitteilla on valtavat erot. Karsinnasta päättelen, että Lontoon heittopaikan alusta sopii nopeille heittäjille. Rata näytti vievän vauhdinjuoksua. Terokin juoksi ihan eri tavalla kuin edelliskisoissa.

Rantanen alkaa jännittää ystäviensä kanssa kilpailua illan pimetessä.

– En ole vielä katsonut, moneltas se finaali oikein alkaa?

Miesten keihäänheiton loppukilpailu alkaa kello 22.15 Suomen aikaa.

40423123