Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Kolumni

Kulta-Iivon Tarja-äiti herkistyi – ”Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon”

– Ihana! Eero Niskasen kuvaus sisällä vellovasta tunteesta kertoo kaiken. Parikymmentä sekuntia aiemmin poika Iivo oli ylittänyt maaliviivan Pyeongchangin olympialaisten hiihtostadionilla, huumaavan Iivo, Iivo, Iivo -huutokonsertin säestyksellä. Maastohiihdon kuninkuusmatkan 50 kilometrin olympiavoittajana.

– Tätä lähdettiin hakemaan, mutta oli kuitenkin semmoinen tunne, että se on vielä kaukana, Eero Niskanen sanoi.

– Mutta se toteutui. Siinä se on. Ei tämä vielä ole uponnut, täytyy kelata vähän.

Isä-Eeron ja äiti-Tarjan kisa katsomossa oli tunteikas, ja huipentuma, no ihana totta kai. Äidillä silmät painuivat kiinni pojan saapuessa stadionille johtavaan loppulaskuun. Silmäkulmiin nousi kyyneltä, mutta sitä ei pyyhitty.

– Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon, Tarja Niskanen sopersi, ääni huutamisesta käheänä.

– Aivan huikeaahan tämä on.

Äidin ja isän kohtaamista kultapojan kanssa saatiin odottaa lähes puolitoista tuntia. Siinä välissä Eero ja Tarja kylpivät kyynelten lisäksi onnentoivotuksissa. Ja kun Iivo sitten vihdoin kohdattiin, jäi tilanne aika lailla vain halausten mittaiseksi voittajan kiirehtiessä lehdistötilaisuuteen. Sanat jäivät vielä vähiin siinä hässäkässä, mutta niiden aika tulee myöhemmin.

– Ei keretty oikein mitään, kun tähän ryntäsi porukkaa. Mutta oli kuulemma nähnyt meidät siellä katsomossa, äiti kertoi.

– Niin, ei keretty kuin onnitella. Mutta oli hoksannut meidät sieltä, isä vahvisti.

– Nyt alkaa jo helpottamaan, isä täydensi tunteiden täyttämää päivää.

Voittaja katsoi katsomoon päin tullessaan maaliin. Perhettä ei kuitenkaan kuulemma tuolla hetkellä havainnut.

– Näkö ei ehkä ole ihan parhaimmillaan siinä hetkessä, Iivo Niskanen nauroi.

STT–JANNE LEHIKOINEN

Kolumni

43256238

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

43256238

Kolumni

Pyeongchangin talviolympialaiset 2018 ... Pyeongchang 2018 Winter Olympics

LKS 20180224 IIvo Niskanen of Finland wins the men's Cross-Country Skiing 50km mass start Classic at the Alpensia Cross-Country Skiing Centre in Pyeongchang during the Pyeongchang 2018 Winter Olympics on February 24, 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Iivo Niskanen ja Suomi – olympiakultaa 50 kilometrin maastohiihdossa!

Suomen Iivo Niskanen on voittanut kultaa maastohiihdon miesten 50 kilometrin kilpailussa Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

Perinteisellä hiihtotavalla käyty kisa oli lopulta kahden hiihtäjän jännitysnäytelmä, jossa Niskanen kukisti viimeisellä kilometrillä venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin.

Niskanen hiihti kärkijoukossa alusta lähtien ja siirtyi kärkeen 15 kilometrin jälkeen alkaen pudottaa vauhdista kilpailijoita. Pisimpään Niskasen kannassa pysyi Kazakstanin Aleksei Poltoranin.

Bolshunov ajoi Niskasen kiinni 37,5 kilometrin kohdalla ja siirtyi pian sen jälkeen Niskasen ohi.41,66 kilometrin kohdalla Niskanen vaihtoi sukset ja jäi runsaat 11 sekuntia samoilla suksilla jatkaneesta Bolshunovista. Niskanen kuitenkin ajoi venäläisen alle kahdessa kilometrissä kiinni.

Olympiapronssille hiihti OAR:n Andrei Larkov, joka hävisi Niskaselle runsaat kaksi ja puoli minuuttia.

Olympiavoitto oli Niskasen uran toinen Sotshin 2014 perinteisen parisprintin jatkoksi.

Pyeongchangin talviolympialaiset 2018 ... Pyeongchang 2018 Winter Olympics

LKS 20180224 IIvo Niskanen of Finland wins the men's Cross-Country Skiing 50km mass start Classic at the Alpensia Cross-Country Skiing Centre in Pyeongchang during the Pyeongchang 2018 Winter Olympics on February 24, 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

43230854

”Olen nuori, on varaa kehittyä” – Peltonen ei juuttunut vapaaohjelman virheisiinsä

Emmi Peltonen sai olympiakisojen ensikertalaisena Pyeongchangissa oppia, kuinka kova on kilpailu taitoluistelun naisten vapaaohjelmassa. Peltonen keräsi pikkuvirheiden säestämällä esityksellään kisassa 157,14 pistettä ja oli 20:s.

Hän jäi tammikuussa Moskovan EM-kilpailuissa luistelemistaan lukemista runsaat kaksi pistettä.

Kilpailun voitti OARin (Olympiaurheilijat Venäjältä) Alina Zagitova ennen joukkuetoveriaan Jevgenia Medvedevaa ja kolmanneksi sijoittunutta Kanadan Kaetlyn Osmondia.

15-vuotias Zagitova oli johtanut kilpailua jo lyhytohjelman jälkeen. Hänen koko kisan voittopistemääränsä oli huikea 239,57.

Pyeongchangissa vapaaohjelmansa hyppy-yhdistelmä kolmoistulppi-tuplalla aloittanut Peltonen kaatui avauksensa jälkeen kolmoislutz-hypyssään. Pyllähdys hieman kaiveli muuten positiivista luistelijaa.

– Oli niin upea tunnelma, että ehkä harmittaa. Se lutz on mennyt harjoituksissa kuin vettä vaan. Odotin eniten, että pääsen juuri sitä näyttämään, ja sitten tuli kaatuminen, Peltonen sanoi.

Avasin hienolla tulppi-tulpilla. Se oli hyvää.

Uran kolmannessa aikuisten arvokisojen vapaaohjelmassa oli toki hyvääkin.

– Avasin hienolla tulppi-tulpilla. Se oli hyvää, että pystyin kaatumisen jälkeenkin kokoamaan itseni ja keskittymään seuraavaan, joka tuli nopeasti.

– Nautin joka hetkestä, kun esitys eteni askelsarjaan, taiteellisena tulkitsijana jo 18-vuotiaana varsin etevä Peltonen kertoi.

Jo 24 parhaan joukkoon vapaaohjelmaan selviytyminen oli Peltoselle kuin voitto.

– Vapaaohjelmaan pääsy oli iso juttu. Tuli motivaatiota harjoitteluun, kun näki, missä osa-alueilla pitää parantaa.

Peltosen suvun kolmannen polven olympiaurheilijana Emmi Peltonen ei ole jännittäjätyyppiä. Vapaaohjelman tunnelma vei mennessään.

– Aina pieni jännitys on kisassa. Se kertoo, että olen valmis, suomalaisluistelija tarkensi.
Hän joutui ohjelman vanhetessa helpottamaan hyppyjään, joten parantamisen varaa jäi.

– Tuli virheitä, mutta en voi niitä enää miettiä. Ne ovat mennyttä, tiedän että pystyn parempaan.

– Se on urheilua. Välillä menee erittäin hyvin, välillä huonommin, Peltonen muotoili.

Peltonen on harjoitellut paljon Yhdysvalloissa Kiira Korpeakin luotsanneen valmentaja Rafael Arutyunyanin ohjauksessa. Edessä on tiukka neljän vuoden jakso, sillä 2022 Pekingin olympiakisoihin mennessä Peltonen haluaa olla ainakin lähellä maailman kärkeä.

– Se tulee olemaan kurinalaista aikaa. Se on ollut elämääni aina, mutta haluan priorisoida asioita vielä paremmin. Se on kovaa työtä, mutta toivottavasti kova työ aina palkitaan. Haluan olla vuosi vuodelta parempi.

Peltonen ei pahastu, jos hänen olympiadebyyttiään kutsuu myös opintomatkaksi. Oppia maailman huipulta hän Pyeongchangissa ammensi.

– Oli upea nähdä läheltä, kulisseissa, mitä tämä vaatii, minkälainen henkinen juttu tähän vaaditaan.

Ikä on Peltosen puolella.

– Tiedän, että minulla on hyvä mentaalipuoli, mutta minun pitää olla sulavampi, varmempi ja parempi. Se vaan on fakta. Olen nuori, on varaa kehittyä, hän arvioi.

Vuorossa miesten pikaluistelun 1 000 metriä.

Suomalaiskatseet kääntyvät seuraavaksi pikaluisteluun, jossa on tänään vuorossa miesten 1 000 metrin kilpailu.

– Vähän huonommat mahdollisuudet siinä on kuin 500 metrillä, mutta mitalikin voi olla mahdollista, jos moni asia menee putkeen, Mika Poutala ennakoi.

Poutala ei ole linjannut, miten pitkään hän jatkaa uraansa, mutta 1 000 metrille osallistuva Pekka Koskela lopettaa komean uransa tähän kevääseen.

Pikaluistelu alkaa kello 12 Suomen aikaa. Koskela luistelee toisessa parissa Kiinan Tao Yangin kanssa, ja Poutala viimeisessä eli 18. parissa 1 500 metrin hollantilaisen olympiavoittajan Kjeld Nuisin kanssa.

43230854

Urheilukolumni

”Nyt riittää”- maailmanmestari Iivo Niskaselle loistouutinen: ainakaan tämä hiihtohirmu ei estä suomalaisen olympiavoittoa

Sukset jalassa juoksemisesta tavaramerkin tehneen Johannes Hösflot Kläbon kirikyky pitkän matkan päätteeksi jää lauantaina testaamatta Pyeongchangin olympialaisten 50 kilometrin kisassa. Kläbo ei ole mukana perinteisen hiihtotavan kilpailussa, vaan hän päätti kisat kolminkertaisena kultamitalistina.

– Johannes päätti aamulla, että nyt riittää. Hänellä on ollut hyvät kisat, eikä hän ole motivoitunut hiihtämään 50 kilometrillä, Norjan päävalmentaja Tor Arne Hetland kommentoi yleisradioyhtiö NRK:lle.

Kläbo, 21, voitti Pyeongchangissa sprintin, viestin ja pariviestin. Hänen ainoa mitaliton kisansa oli avausmatka yhdistelmäkisa, josta heltisi kymmenes sija.

Norjalaisnuorukainen johtaa maailmancupia ja haluaa varmistaa sen voiton. Kausi jatkuu Lahdessa runsaan viikon kuluttua.
Norjan kvartetti 50 kilometrillä on Niklas Dyrhaug, Hans Christer Holund, Kläbon paikan saanut Emil Iversen ja Martin Johnsrud Sundby.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta