reijo_frank

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Suosi suomalaista! Ostamme ulkolaista!

Vaikka Suomi on jalkapallossa vasta 84:s maailmanlistalla, niin silti laji on suomalaisten unelmien menestystoivelistalla. Hans Backe on keulakuva, joka ei ole mainetta niittänyt tähän mennessä.

Yhtään ottelua kymmenestä emme ole voittaneet hänen opeillaan. Samaan tai ehkä parempaankin olisimme päässeet halvemmalla. Suomen Palloliitto kehuu suomalaisvalmennusta, mutta ostaa ulkolaista.

Islanti-ottelussa Huuhkajat ottivat itsestään irti kiitettävästi kaiken. Valitettavasti vain Norjan tuomari Moenilla ei ollut riittävää pätevyyttä olla oikeudenmukainen viime minuuteilla. Vielä 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi johti 2—1, mutta Norja voitti annetun yliajan ylittävillä sekunneilla 3—2.

Kroatia on maailmanmenestyjä vesipallossa, mutta kyllä futiskin osataan. Suomi on nyt laulukuorossa mitä tulee MM-karsintoihin. Suomen puute on se, että vaikka meillä pulpahtelee pinnalle silloin tällöin maailmanluokan pelaajia kuten Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Kalevi Lehtovirta, Juhani Peltonen, Arto Tolsa, Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Aki Riihilahti, Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo ja niin edespäin, niin he ovat eri sukupolvia.

Backen pelijärjestelmä lähtee puolustuksesta. Ei siis siitä, että hyökkäys on paras puolustus. Ehkä eurot olisi sittenkin paras sijoittaa suomalaiseen! Historiasta löytyy perusteluja.

Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Vuodenvaihde lähenee ja edessä tämän kauden vuoden urheilijan valinta. Urheilutoimittajat ovat vuodesta 1947 lähtien nimenneet tämän henkilön ja sillä on suuri huomio ja arvostus. Sekä rikas mielipiteiden vaihto oikeaan osumisesta. Valitsijoilla on valinnan vapaus määritellä tämä urheilija omin mielipitein sekä sääntöjen perustein.

Jo etukäteen taitetaan peistä siitä onko Leo-Pekka Tähden voittanutta.

Ollaan perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä. Tähti on pyöräkelaaja, mihin lajiin osanotto-oikeus on rajattu vain määrätyn asteen vammaisille. Jo tällä perusteella osa valitsijoista ei noteeraa rajattua lajia valintakelpoiseksi. Vain lajit, joissa ovat avoimet ovet kaikille, kelpaavat osalle toimittajia.

Niin tai näin, perusteluja riittää pätevästi asiassa kuin asiassa niin kuin politiikoilla konsanaan. Katsotaan nyt vielä tämä tapahtumaköyhä loppukausi ja piirretään sitten rasti ruutuun jonkun puolesta, mutta ei ketään vastaan.

Saamme aikanaan lukea kuinka korkealle vuoden 5 parhaan listalle nousevat Rion pronssimitalistinyrkkeilijä Mira Potkonen ja triathlonin maailmanmenestyjä Kaisa Lehtonen. Lotta Lepistö polki maailman kolmoseksi, joten kärkeen taisi mennä.

Kaikitenkin on tärkeää, että maailmassa urheillaan ja terveyttä ylläpidetään urheilun ja liikunnan avulla kaikki rajat ylittäen.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista lienee nyt Norjan hiihto.

Huippu-urheilu on makeaa ja viihdyttävää seurattavaa. Jos urheilu vielä sata vuotta sitten olikin harrastus, niin tänä päivänä rahan mahti on valtava. Aikanaan amatööriolympialaisia, joiden viimeinen etappi oli 1952 Helsinki, ihannoitiin. Suomikin oli silloin vielä huipulla.

Nyt urheilijat ja lajin liepeillä olevat tahot lyövät mynttiä miljardeissa luettavalla rahamäärällä. Ja kun raha liikkuu, niin keplotteljoista ja keinottelijoista ja väärinpelaajista ei ole puute. Jopa valtiot ovat mukana doupatessaan tähtiään.

Norjan kaksi hiihtosuuruutta miesten Martin Johnsrud Sundby ja naisissa Therese Johaug kärysivät jo dopingista. Nyt Norjassa haetaan porsaanreikiä, jotta kärytuomioita ei tulisi.

Yksi kiintoisimmista seurantakohteista onkin nyt Norjan hiihtäjien ”astmasairaudet” ja auringon polttamat huulet. Tulevan talven lumia tarkkaillaan suurennuslasilla. Miten Norja porskuttaa Lahden MM-hiihdoissa, missä aikanaan Suomi romahti dopingiin.

Yle on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että meillä ammattiurheilijat suurimmaksi osin elävät köyhyysrajoilla. Tähän voisi vertauskuvallisesti lisätä myös usean urheiluseuran elävän suurissa unelmissa kun ostavat yli varojensa pelaajia riveihinsä – toiveajatellen. Tulee mieleen, että pitäisi olla realistisempi ammatinvalinnassaan ja urheilijaostoissaan.

***

Kun Suomessa haetaan huippu-urheilun ja koko kansan liikuttamisen johtajaa, niin yksi mitat täyttävä henkilö on ex-päämimisteri, ex-huippu-urheilija ja ex-urheilujohtaja, Kuopion Uimaseuran kasvatti Paavo Lipponen.

Hän on ehkä koko joukon pätevin, mutta varmaan ei sopiva koska on demari. Porvarithan halajavat edelleenkin hallita myös Suomen urheilua ja liikuntaa tunnetuin seurauksin.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Urheilukolumni

Matti-Apunen-1

”Etsimme tehtävään näkyvää henkilöä” – Veikkausliiga perustelee Matti Apusen valintaa

Veikkausliigaseurojen edustajat ovat valinneet Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtajan Matti Apusen Veikkausliigan uudeksi puheenjohtajaksi.

Perusteluna oli, että seurat etsivät tehtävään ”tälläkin kertaa näkyvää ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa henkilöä”.

– Pidimme tärkeänä myös sitä, että puheenjohtaja olisi seuroista riippumaton. Matti Apunen on tällainen henkilö. Hänen valinnassaan painottuivat myös hänen hyvät suhteensa elinkeinoelämään ja hänen mittava mediakokemuksensa, Veikkausliigan varapuheenjohtaja Ari Lahti kommentoi.

Ennen EVA:n johtajuutta Apunen toimi pitkään Aamulehdessä. Hän oli lehden vastaava päätoimittaja 2000–2010.

Apunen itse sanoo tekevänsä töitä sen eteen, että ”mainio laji menestyisi”.

– Ja kentällä pelaajilla olisi paremmat mahdollisuudet olla sellaisia viihdyttäjiä ja taiteilijoita kuin he ovat. Siihen on kaksi avainta, meidän on pidettävä huolta koko ottelutapahtuman laadusta ja pitkällä aikavälillä pelaajakehityksen tukemisesta.

Matti Apunen seuraa Veikkausliigan puheenjohtajana Lasse Lehtistä. Lehtinen toimi tehtävässä kuuden ja puolen vuoden ajan marraskuusta 2010 lähtien.

Matti-Apunen-1

Urheilukolumni

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto

LKS 20170417 Vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Vuonna 2015 Rovaniemen keskustan tuntumaan valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT Oy. Railo kuvattuna Rovaniemellä 12. lokakuuta 2016. LEHTIKUVA / KAISA SIREN

Rovaniemen Keskuskentällä oli pommiuhka – poliisi sai nimettömän soiton, kenttä tyhjennettiin

Rovaniemen Keskuskentällä on ollut pommiuhka melkein heti RoPS:n ja VPS:n jalkapallo-ottelun päätteeksi.

Poliisi sai nimettömän pommiuhkauksen puhelimitse vähän ennen kello 18:aa, Oulun poliisin johtokeskuspäivystäjä Tommi Tikka kertoo.

Kenttä saatiin nopeasti tyhjennettyä, koska peli oli juuri loppunut, Tikka kertoo.

Pelin jälkeen joukkueet menivät pukuhuoneisiin, kun poliisi tuli paikalle ja käski pois alueelta pommiuhkauksen takia, kertoo paikalla oleva STT:n toimittaja.

Tikan mukaan soittaja kertoi, että Keskuskentällä olisi jonkinlainen pommi. Soittajan henkilöllisyys ei ole toistaiseksi poliisin tiedossa.
Poliisin erikoisjoukot ovat tarkistamassa kenttää.

– Selvitellään kaikki paikat, onko mitään näyttöä, mitään erikoisuuksia, mitä pitää alkaa tutkimaan, Tikka kertoo.
Asiasta kertoi muun muassa Lapin Kansa.

Pelaajilta jäi vaatteita kentälle

Kentällä oli enää satakunta ihmistä, kun se tyhjennettiin, arvioi paikalla ollut Rovaniemen Palloseuran puheenjohtaja Risto Niva. Yhteensä ottelua oli ollut katsomassa Nivan arvion mukaan 1 400 katsojaa.

Poistuminen sujui rauhallisesti.
– Ei ollut mitään paniikkia kellään, Niva kertoo.

Pelaajat joutuivat kuitenkin poistumaan niin nopeasti, että heidän vaatteitaan jäi kentälle.

Niva ei muista vastaavaa käyneen aikaisemmin ainakaan jalkapallo-otteluissa.

Turvatoimien hän ei usko tapahtuneen vuoksi kiristyvän. Reput ja laukut tarkistetaan jo nyt kaikilta katsojilta, Niva kertoo.

–Turvatoimet ovat jo asianmukaisella tasolla.
Niva itse uskoo ja toivoo, että joku on tehnyt vain ”sairasta pilaa”.

 

 

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto

LKS 20170417 Vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Vuonna 2015 Rovaniemen keskustan tuntumaan valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT Oy. Railo kuvattuna Rovaniemellä 12. lokakuuta 2016. LEHTIKUVA / KAISA SIREN

Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Ajavatko Ferrarit jo Mersujen ohi?

Suomi on jälleen urheilun tähtitaivaalla. Nastolan nopea kuski Valtteri Bottashan meidät sinne sompaili Bahrainin F1-osakilpailun paalupaikallaan. Mutta varsinainen ajoparemmuus ratkotaan useamman kymmenen kierroksen kisassa. Siinä me suomalaiset emme pitkään aikaan ole olleet ykköspallilla. Alemmilla korokkeilla kylläkin. Kuten nytkin. Bottas jo toisen kerran Mersullaan kolmas, kun kolme kisaa on käyty.

Italialainen Ferrari on astunut pahasti Mersujen varpaille tällä kaudella. Sebastian Vettel on ajaja, joka on ohittanut Lewis Hamiltonin. Toinen Ferrarikuski Kimi Räikkönen on neljäntenä.

Ainakin toistaiseksi. Enää ei ole yksitoikkoista Mersu-vauhtia. Formulakisoissa vauhti on tärkein, mutta varikkokäynneillä on oma taktiikkamerkityksensä rengasvaihtoineen ja ajankohtineen.

***

Presidentti Tarja Halonen on suuri liikunnan ystävä. Hakaniemen torilla hän kysyi tuttavansa, vuosien takaisen maajoukkuekoripalloilijan Sirkka ”Tipsu” Murasen liikuntakuulumisia.

Kuultuaan, että näillä naisilla on edelleenkin kerran viikossa Kisahallissa treenit, niin Tarja kyseli kehtaisiko hänkin tulla mukaan kun hän on niin huono koripalloilija. Tottakai, siellähän sinä kehityt, houkutteli Tipsu.

Jo seuraavalla viikolla presidentti ilmestyikin Kisahallin pukusuojaan ja sieltä kentälle kehittymään. Muistamme koripallosta puhuttaessa, että Tarjan puoliso Pentti Arajärvi on toiminut myös Koripalloliiton puheenjohtajana.

Urheilu- ja liikuntapiireissäkin kasvanut Jan Vapaavuori valittiin äänivyöryllä Helsingin pormestariksi. Tämä tietänee toivottavasti sitä, että nyt helsinkiläiset tulevat kiinnittämään entistä paremmin huomionsa kehonsa kuntoiluun.

Hyvä näin! Ja liikunnalliset onnittelut Jannelle!

***

Ranskalainen aatelismies parooni Pierre de Coubertin herätti olympia-aatteen uudelleen henkiin 1800-luvun lopussa. Tarkoituksena oli luoda harrastustoimintaa ihmisille, joilla oli aikaa urheilla vapaa-aikanaan pyyteettömästi iloa itselleen tuottaen ja korvauksetta kilpailla toisiaan vastaan.

Tältä pohjalta kisailu lisääntyi. . Amatööriyttä vaalittiin tunnontarkasti aina Helsingin olympialaisiin 1952 asti. Erikoisen tarkka oli amerikkalainen olympajohtaja Avery Brundage. Mutta raha voitti sittemmin lopullisesti ja nykyiset olympiakisat pyörivätkin pääosin rahan sanelussa.

Eivät vain urheilun huiput vaan myös liikkeen johtajat kylpevät rahoissa. Kuten tuleva olympiakomiteamme toimitusjohtaja. Menossa on valintaprosessi. Ehdokkaina on EM-kisojen taloustappiollinen Antti Pihlakoski, Lahden MM-hiihtojen Janne Leskinen sekä kansainvälisen ja ison voimistelutapahtuman Maria Laakso, joka teki kisoista plussatuloksen.

Kun olympiarenkaidemme tärkein tehtävä tulevan toimarin toimenkuvassa on talous, niin kuka näistä valitaan? Komitean puheenjohtajana on talouselämän iso vaikuttaja Timo Ritakallio.

***

Suomen urheilu saa piristävää elixiiriä maahanmuuttajista sekä osto- ja vuokrapelaajista eri lajien joukkueisiin. Menestyskin riippuu aika paljon siitä minkälaiset kaupat ja värväykset on osattu tehdä. Pelisilmää pitää myös ostajien taitaa.

Jalkapallon alkaneessa Veikkausliigassa on runsaasti ulkolaisia pelaajia. Osa heistä on jo Suomen kansalaisia ja siten maajoukkuekelvollisia. Niin maajoukkueessamme kuin seuroissakin nämä pelaajat ovat osaamistasoltaan sieltä parhaasta suomalaisesta päästä.

Tämä ei kuitenkaan ole vielä mikään menestyksen mittapuu kansainvälisittäin. Kun tiedetään, etteivät isot setelit liiku Suomen seuroissa, niin niillä rahoilla ei myöskään osteta lajin maailman huippuja palkkatöihin Suomeen. Kun rahalla on nykyään urheilussakin taivaallinen voima, niin luokkaerotkin ovat sen mukaisia.

Koripallossa useimmat ulkolaiset palkkasoturit ovat niinikään vain keskitasoa. Jääkiekko on pieni laji, mutta senkin piirissä häärii runsaasti kaupan olevia NHL-kaukaloista eläkkeelle siirtyneitä pelimiehiä. Lentopallokin ostaa ja vuokraa jonkinverran ulkolaista työvoimaa, Salibandy pärjää pitkälle made in Finland pelaajilla. Samoin käsipallo.

Tärkeintä silti on, että pallo pyörii.

***

Jääkiekon MM-valmentajallamme Lauri Marjamäellä on huolia. Paitsi tähän astinen kolkko taival, tappio jopa Tanskalle, niin nyt MM-kisat eivät kiinnosta Lainetta, Barkovia, Ristolaista eikä Jokista. Myöskään koko NHL:n organisaatio ei päästä MM-kisoihin niitä pelaajia, jotka kamppailevat seurojensa pleijareissa. Joukossa on eri maiden potentiaalisia MM-pelaajia.

Edessä siis kovin tynkäiset kisat. Kaikitenkin kyseessä on laji, mikä on pieni maailmalla, mutta hallitsevan iso Suomessa. Suomen nuorilla pyyhkii hyvin junnuiässä, mutta sen jälkeen Suomella ei niinkään. Miksi?

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

dortmund

”Olemme kaikki sokissa” – jalkapalloileva maailma tuomitsee räjähdeiskun

Borussia Dortmundin kapteeni Marcel Schmelzer kertoo seuran kotisivuilla, että joukkueen pelaajat ovat järkyttyneitä tiistain räjähdyksistä.

Saksalaisjoukkue Dortmund oli matkalla jalkapallon Mestarien liigan kotiotteluunsa Monacoa vastaan, kun pelaajia kuljettaneen bussin lähellä räjähti kolmesti.

Dortmundin espanjalaispuolustaja Marc Bartra sai haavoja käteensä ikkunan rikkouduttua hänen lähellään. Bartra joutui käsileikkaukseen heti tapahtuman jälkeen.

– Olemme kaikki sokissa ja ajatuksemme ovat Marcissa. Toivomme, että hän toipuu nopeasti, Schmelzer sanoi.

Saksan poliisi on kertonut uskovansa, että räjähdysten kohteena oli Dortmundin joukkue.

Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino ja Euroopan jalkapalloliiton Uefan puheenjohtaja Aleksander Ceferin tuomitsivat räjähdeiskut. Ceferin myös kiitti viranomaisia ja seuroja sekä niiden kannattajia.

Dortmund ja joukkueen kannattajat järjestivät räjähdysten jälkeen sosiaalisessa mediassa kampanjan, jossa paikallisia kannustettiin tarjoamaan Monacon vierasfaneille majoitusta ottelusiirron aiheuttaman ylimääräisen yön ajaksi.

Dortmundin ja Monacon puolivälieräavaus pelataan tänään illalla. Mestarien liigassa pelataan tänään myös kaksi muuta ottelua, kun Bayern München isännöi Real Madridia ja Atletico Madrid Leicesteriä.

dortmund

Kolumni

FBL EUR C1 DORTMUND MONACO

LKS 20170411 90-023054; The damaged bus of Borussia Dortmund is pictured after an explosion some 10km away from the stadium prior to the UEFA Champions League 1st leg quarter-final football match BVB Borussia Dortmund v Monaco in Dortmund, western Germany on April 11, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / dpa / Carsten Linhoff

Saksan poliisi: Dortmundin pommitus ei ollut terrori-isku

Saksan poliisi uskoo, että tiistaisten räjähdysten kohteena oli Dortmundin joukkue. Järjestäytyneestä terrorista ei poliisin mukaan kuitenkaan ole kyse.

Saksan syyttäjäviranomaisen mukaan bussin läheltä on löytynyt kirje, jossa ilmoittaudutaan iskun tekijäksi. Kirjeen aitoutta varmistetaan parhaillaan. Sen sisällöstä ei ole kerrottu yksityiskohtia julkisuuteen.
Dortmundin joukkuebussi oli matkalla Mestarien liigan kotiotteluunsa Monacoa vastaan, kun sen lähellä räjähti kolmesti. Joukkueen puolustaja Marc Bartra sai haavoja käteensä ikkunan rikkouduttua hänen lähellään. Joukkueen mukaan Bartran värttinäluu murtui ja hänen käteensä jäi myös lasinsirpaleita. Hänen ranteensa leikattiin heti tapahtuman jälkeen. Joukkueen johdon mukaan muut pelaajat ovat järkyttyneitä, mutta kunnossa.

Poliisin mukaan kolme räjähdettä oli piilotettu bussin reitin varrella olevaan aitaan ja räjäytettiin bussin ajaessa ohi.

Saksalainen Bild uutisoi anonyymeihin lähteisiinsä vedoten, että Saksan poliisi etsii mahdollista pakoautoa, jossa oli ulkomaalaiset rekisterikilvet. Bildin mukaan poliisi epäilee, että räjähdykset olisivat aiheutuneet putkipommeista. Poliisi ei ole vahvistanut lehden tietoja.

Dortmundille satoi tukea

Tiistai-illan dramaattinen räjähdystapaus Dortmundissa yhdisti saksalaisjalkapalloa, ja muilta seuroilta tulvi solidaarisuuden osoituksia Borussia Dortmundille ja sen pelaajille.

– En voi uskoa tätä, toivottavasti olette kaikki kunnossa, tviittasi Manchester Cityn Ilkay Gündogan, entinen Dortmund-pelaaja.

– Täysi tukemme Dortmundille, ja toivomme Marc Bartralle pikaista toipumista, Saksan jalkapallojätin Bayern Münchenin päävalmentaja Carlo Ancelotti puolestaan viestitti.

Bayern-pelaaja, espanjalaisen Bartran maanmies Javi Martinez toivoo Bartran pelaavan keskiviikkona.

– Marc Bartra, toivon nopeaa toipumista ja pelaamistasi huomenna (keskiviikkona), Martinez tviittasi.

Dortmundin arkkivihollinen Schalke välitti sekin rohkaisua.

– Erotettuna omissa väreissämme, yhdistettyinä väkivaltaa vastaan!, kirjoitti Schalken kapteeni Benedikt Höwedes Twitterissä.

– Uskomatonta. Tällaisina hetkinä meidän kaikkien jalkapallossa mukana olevien on seisottava yhteisessä rintamassa, Schalken ex-pelaaja Gerald Asamoah täydensi.

Seuraavan pelin turvatoimia kiristetty

Räjähdysten jälkeen ottelu Monacoa vastaan siirrettiin tiistai-illasta keskiviikkoon, ja pelin on määrä alkaa kello 19.45 Suomen aikaa.
Poliisi on tiukentanut ottelun turvatoimia. Paikalla on tavallista enemmän poliiseja.

Myös Bayern Münchenin ja Real Madridin keskiviikkoisen pelin turvatoimia kiristetään Saksassa.

STT-AFP, Dortmund 

FBL EUR C1 DORTMUND MONACO

LKS 20170411 90-023054; The damaged bus of Borussia Dortmund is pictured after an explosion some 10km away from the stadium prior to the UEFA Champions League 1st leg quarter-final football match BVB Borussia Dortmund v Monaco in Dortmund, western Germany on April 11, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / dpa / Carsten Linhoff