Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

3.10.2019 15:02 ・ Päivitetty: 3.10.2019 15:02

Superin Paavola: ”Nyt tämä on huomattavasti lähempänä kuin vuonna 2012, jolloin kokoomus kieltäytyi”

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Tänään esitellyn vanhuspalvelulain lakiluonnoksen mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Tämä toteutuisi kaikissa yksiköissä viimeistään 2023 keväällä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola on lakiluonnokseen tyytyväinen.

– Minä toivon nyt, että se oikeasti menee eteenpäin ja ymmärretään se, että vanhustenhoitoon pitää myös panostaa rahaa. Sillä lailla me saamme niitä hoitajiakin, kun heidän ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan he pystyvät tekemään hoitotyötä, Paavola sanoo Demokraatille.

– Nyt tämä on huomattavasti lähempänä kuin vuonna 2012, jolloin kokoomus kieltäytyi siitä. Kaikki muut olisivat tehneet sen. Me tiedämme, että pelkillä suosituksilla tämä homma ei etene, Paavola toteaa.

Tuolloin 2012 muu hallituspuolueet eli SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP olivat valmiita kirjaamaa hoitajamitoituksen vanhuspalvelulakiin.

Vain välitön asiakastyö laskettaisiin mitoitukseen.

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) järjesti tänään hoitajamitoituksesta mediatilaisuuden, paljon kysyttiin sitä, mistä hoitohenkilöstöä saadaan mitoituksen täyttämiseen. Juuri tämän vuoksi siirtymäaika onkin tarpeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet kävivät läpi monta asiaa, joilla hoitajia voidaan saada lisää koulutuksen lisäämisestä työperäiseen maahanmuuttoon ja hoitajien etenemismahdollisuuksien parantamiseen.

Mitoitusta laskettaessa huomioitaisiin luonnoksen mukaan vain välitön asiakastyö. Sen sijaan välillisiä tehtäviä kuten siivous, ruoanvalmistus, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto varten tulisi pääsääntöisesti varata erillinen resurssi omana henkilökuntana tai ostopalveluna.

Henkilöstömitoitusta pohtineen työryhmän jaoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tarvitaan 4 400 hoitoalan henkilöä lisää 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamiseen. Tähän lukuun on sisäänlaskettuna 22 prosentin sijaiskustannukset.

Hintalappu hoitajamitoituksen nostamiselle vuonna 2023 on 230 miljoonaa euroa. Eli sen verran tarvitaan lisämenoja. Käytännössä asia tapahtuu kuntien valtionosuuksia nostamalla.

Tukipalvelutyön erottaminen omakseen helpottaa alan markkinointia.

Mediatilaisuudessa puhutti paljon se, että hoitajia saattaa olla vaikea saada lisää. Täysin toiselle alalle siirtyneitä ja näin ollen mahdollisia takaisinhoukuteltavia arvioidaan olevan vajaat 10 000.

– Meiltä valmistuu joka vuosi aika monta tuhatta hoitajaa, joista tietysti yksi osa menee jatkokoulutukseen, toinen osa lähtee varhaiskasvatukseen, mutta iso osa jää vanhuspalveluihin, Silja Paavola kuitenkin muistuttaa.

Kun lakiluonnoksen mukaan tukipalvelutyö erotettaisiin nyt selkeästi varsinaisesta ja välittömästä hoivatyöstä, Paavolan mukaan tämä selkeyttää tilannetta ja hoiva-alan markkinoiminen käy tätä myöten helpommaksi. Työn silppuisuus vähentyisi.

Silja Paavola muistuttaa, että vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta puhuttaessa puhutaan keskimäärin ihmisten kahdesta viimeisestä elinvuodesta. Ihminen on siis ympärivuorokautisessa hoidossa eli tehostetussa palvelutalossa, ympärivuorokautisessa laitoshoidossa tai terveyskeskussairaaloiden vuodeosastolla keskimäärin kaksi vuotta.

– Sehän oli ennen paljon paljon pidempi aika, mutta yhteiskunta on jo tehnyt sen, että kotihoidossa hoidetaan pitkään, jolloin on kysymys siitä, miten näitä ihmisiä kohdellaan heidän viimeisien elinvuosiensa aikana. Ei voi olla niin, että mennään ikään kuin sen kodinomaisuuden taakse, että sen ihmisen (hoitajan) pitää hoitaa lääkehoito, katetroinnit, haavahoito, kaikki psyykkiset hoidot, sitten siinä samassa hän tekee jalkojen hoidot, tukanleikkuun ynnä muuta, laittaa parikymmentä koneellista pyykkiä pyörimään, astioita koneeseen ja pois, lämmittää välillä ruokaa. Ei kukaan pysty tuohon. Siihen väsyy ja sitten ei ole enää työntekijöitä.

Nouseeko asiakkaiden määrä ympärivuorokautisessa hoivassa?

Ympärivuorokautisessa hoivassa on nyt noin 50 000 asiakasta. Määrä saattaa nousta jopa 80 000:een vuonna 2030. Lisäksi moni hoitaja eläköityy piakkoin.

Yhtä lailla voi kasvaa kotihoidossa olevien määrä. Toki näillekin asioille voi tehdä paljon.

– Voi olla niin, että meidän vanhusväestön kunto jonkin aikaa vielä nousee, Silja Paavola toteaa.

– Mutta voi tapahtua myös sillä tavalla, koska syömme epäterveellisesti, elämme epäterveellisesti ja me ryyppäämme ihan liikaa, niin se ei enää olekaan samalla lailla, hän jatkaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU