Mielipiteet
30.5.2021 06:24 ・ Päivitetty: 30.5.2021 06:24
Susanna Virkki ja Pertti Rajala: Kirjastojen kohtalo ratkeaa kuntavaaleissa
Kirjoittaessamme tätä mielipidettä, meistä tuntui toisaalta surulliselta. Tarvitaanko ihan oikeasti julkinen vetoomus saadaksemme rahoittavat tahot vakuuttuneiksi kirjastojen ylläpitämisen kannattavuudesta? Eikö sen pitäisi olla aivan itsestään selvää? kysyvät Susanna Virkki ja Pertti Rajala mielipidekirjoituksessaan.
Kirjasto on yksi kansalaisten peruspalveluista, aivan kuten opetus tai terveydenhoito. Asioimme kirjastossa sen enempää miettimättä, miten tällainen on ylipäätään mahdollista. Olemme tottuneet, että nurkan takaa löytyy kirjasto, josta voimme halutessamme hakea niin tietoa, viihdettä, rakkautta kuin jännitystäkin. Kirjasto on tärkeä osa yhteisöämme, ja me suomalaiset arvostamme kirjastolaitoksemme korkealle.
Kirjastossa ei ole kyse ihmishengistä – mutta ihmisyydestä kyllä
Kirjastot ovat yhteisöllisiä tiloja, joissa me voimme kohdata toisemme maksuttomassa, turvallisessa ympäristössä. Yksi lainaa kirjan, toinen järjestää kokouksen, kolmas tekee taidetta ja neljäs töitä. Kirjastot tarjoavat tiloja paitsi yksittäisten käyttäjien myös erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen käyttöön. Kirjastoa vastaavaa paikkaa ja palvelumahdollisuutta ei esimerkiksi työtön, lomautettu, syrjäytymisvaarassa oleva tai maahanmuuttaja muualta yhteiskunnasta löydä. Kirjastossa ei ole kyse ihmishengistä – mutta ihmisyydestä kyllä.
Kirjastot ovat tarjonneet lapsille mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Useat meistä muistaa ensimmäiset kirjastovierailut alakoulusta, jolloin kirjastoon käytiin tutustumassa yhdessä muiden oppilaiden ja opettajan kanssa. Luokanopettajille tehdyn kyselyn mukaan kirjaston kirjavinkkaus on suosituin tapa kannustaa lukemisen pariin. Tutkimusten mukaan sujuva lukutaito kehittyy lukemalla aktiivisesti erilaisia tekstejä.
Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista
Kirjaston vaikuttavuutta on vaikea mitata, mutta on selvää, että vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Yksi tapa osoittaa kirjastojen hyödyllisyyttä on kävijämäärien mittaaminen. Vuonna 2018 Porissa (Pori + Nakkila) kokonaislainausten määrä oli 1 693 004 lainausta, fyysisesti kirjastossa kävijöitä oli yhteensä 727 512 henkeä ja verkossa käytiin kaikkiaan 481 466 kertaa. 2019 koronan ja yhteiskunnan sulkeutumisen myötä tilanne muuttui. Silti vuoden 2020 tilastojen mukaan kokonaislainausten määrä oli 1 373 673 lainausta, kirjastossa kävijöitä oli 472 509 henkeä ja verkossa vierailtiin 339 991 kertaa. Kuten luvut osoittavat, haasteellista olosuhteista huolimatta kirjastojen merkitys piti pintansa.
Kirjasto tuottaa kunnalle ja kuntalaisille monenlaista hyötyä. Silti kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Sen sijaan kuntien väliset erot kirjastojen rahoittamisessa ovat kasvussa. Tämä kehitys pitää pysäyttää. Tulevissa kuntavaaleissa ratkaistaan, mitä kirjastoille tapahtuu sen jälkeen, kun koronakriisi on ohi ja kirjastot pääsevät jatkamaan normaalia aukioloa. Olemme valmiita kaikin tavoin kehittämään kirjastoa Porissa.
Susanna Virkki, tutkija, kuntavaaliehdokas (sd.) Pori,
Pertti Rajala, tietokirjailija, kuntavaaliehdokas (sd.) Pori
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.