Werning selvittää tiedotteessaan, että tällä hetkellä susien kannanhoidollisen metsästyksen edistämisessä on kyse EU:n ja kansallisen lainsäädännön soveltamisesta huomioiden EU:n oikeuskäytännön. Lainsäädännön soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva työ on jo käynnissä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettamissa työryhmissä.

– Työryhmän ratkaisun mukaisesti on hyvä määritellä sudelle suotuisa suojelutaso. Tämä on tutkimukseen perustuva raja-arvo, jolloin kanta on elinkelpoinen. Kannanhoidollinen metsästys voidaan sallia, jos susikanta ylittää tämän raja-arvon, Werning sanoo tiedotteessa.

Werningin mukaan susien metsästykseen on löydettävä tasapainoinen ratkaisu. Hän katsoo, että kannanarvioinnin menetelmiä tulee kehittää yhä enemmän.

– Kansalaisaloitteen mukaisesti pidän tärkeänä, että maaseudulla asuvien ihmisten ja kotieläinten turvallisuuteen panostetaan. Lisäksi on otettava huomioon elinkeinon harjoittaminen ja kansainvälisestikin ainulaatuisen metsäpeurakantamme suojelu. Myös metsästyskoirien työskentely on turvattava ja metsästyskulttuuria vaalittava.

– On tärkeää, että erityisesti lasten ja kotieläinten, kuten koirien turvallisuus asetetaan etusijalle ja siihen panostetaan. Susien tulo pihaympäristöön on huolestuttava ilmiö. Normaalisti susi pelkää ihmistä ja olisikin hyvä myös pohtia ihmisten omaa käyttäytymistä ja sitä, että totutammeko itse toiminnallamme sudet esimerkiksi ihmisten tuoksuun. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tulisi yhdessä löytää ratkaisuja, Werning painottaa.

Werningin mukaan poikkeuslupaprosessia tulisi kuitenkin sujuvoittaa jatkossa enemmän. Esimerkiksi susivahinkojen korvaukset tulisi hänen mielestään maksaa nopeasti ja täysimääräisesti niistä kärsiville. Lisäksi Werningin mukaan tarvitaan myös lisää suurpetoneuvojia susiongelman ratkaisemiseksi.