– Nopeimmat jo laskivat, että tästähän saatiin peräti yli sata prosenttia. Se on mahdollista siksi, että sama rahoitus voi edistää useampaa näistä läpileikkaavista teemoista, perusteli suunnitelman esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tiedotustilaisuudessa.

Vanhasen mukaan painotus on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä. Elpymisvälineen rahat eivät saa mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan niillä pitää luoda uutta.

Elpymisväline jakaantuu useaan ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Tällä tietoa Suomi saa RRF:stä kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022.

Tässä kohtaa ei otettu kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen. Hankepäätösten aika on sen jälkeen, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.

Vähentäisi kuusi prosenttia Suomen päästöistä

Vanhasen mukaan investointeja on tarkoitus vauhdittaa vipuvaikutuksella. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut suunnitelman valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.

Alustavan arvion mukaan liikkeelle voisi saada yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja.

–  Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä, valtiovarainministeri sanoi.

Vanhanen on valmistelevan ministerityöryhmän puheenjohtaja.

Rahaa myös kriisistä eniten kärsineille aloille

Suomen käytössä olevat varat jaetaan neljän teema-alueen sisällä erilaisiin hankkeisiin. Teemat ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys- ja osaamistason nostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen.

Osa rahoituksesta on määrä suunnata myös koronakriisistä erityisesti kärsineiden matkailualan, luovan talouden ja tapahtuma-alan kasvutarpeisiin.

Tavoitteena on erityisesti kasvihuonepäästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kiertotalouden edistäminen.

Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Näiden sisällöt sovitetaan yhteen nyt hyväksytyn suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle nousee Vanhasen mukaan arviolta 2,9 miljardiin euroon nykyhinnoin.

”Vipuvaikutus on keskimäärin 400 prosenttia”

– Kuten valtiovarainministeri totesi, oleellistahan tässä on se, että me saamme liikkeelle aidosti vaikuttavia investointeja, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa kestävää kasvua, talouskasvua ja uusia investointeja käynnistämällä lisätään vientiä ja parannetaan työllisyyttä.

– Me olemme onnistuneet räätälöimään elpymisvälineeseen sellaista tekemistä, vaikuttavuutta, jotka aidosti laittavat nyt investointeja liikkeelle moninkertaisesti verrattuna niihin budjetoituun julkisen rahan määrään, Skinnari uskoo.

Panostusta vihreään siirtymään Skinnari kuvasi vaikuttavaksi ja sellaiseksi, joka näkyy koko vuosikymmenen kerrannaisvaikutuksineen.

– Eli vipuvaikutus on keskimäärin 400 prosenttia, investointitaso nousee useampaan miljardiin euroon.