Räsänen muistuttaa tiedotteessaan, että tällä hetkellä oppikirjat, välineet ja tarvikkeet ovat kaikki asioita, jotka opiskelijan tai tämän perheen on pystyttävä itse kustantamaan.

Lukiotutkinnon suorittamisen kokonaiskustannukset opiskelijalle voivat olla jopa 2 700 euroa, joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset vielä korkeampia.

Käytännössä materiaalikustannukset tarkoittavat Räsäsen mukaan sitä, että toisen asteen suorittaminen ei Suomessa ole maksutonta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen kustannus olisi vuositasolla noin 27 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Kustannusta on mahdollista pienentää esimerkiksi oppimateriaalien kierrätystä lisäämällä ja digitalisaatiota edistämällä. Kyse olisi merkittävästä tulevaisuusinvestoinnista opiskelijoiden tasa-arvoon ja suomalaisen työvoiman osaamiseen.

─ On ollut ilo huomata, että nyt myös hallituspuolueiden piirissä on väläytelty mahdollisuutta oppivelvollisuusiän pidentämiselle.

Viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala totesi, että oppivelvollisuusiän pidentämistä tulisi pohtia huolella. Katseet kääntyvätkin Räsäsen mukaan nyt hallituspuolueisiin, joilla olisi tässä avauksessa kaikki ratkaisun avaimet toisen asteen materiaalikustannusten hillitsemiseen.

─ Oppivelvollisuuden pidentäminen on Suomessa aina törmännyt yhden puolueen, kokoomuksen, vastustukseen. Nyt kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on käynnistänyt selvityksen toisen asteen materiaalikustannusten hillitsemisestä, annan yhden ilmaisen vinkin tähän työhön. Jos opetusministeri Grahn-Laasonen ja valtiovarainministeri Petteri Orpo sopisivat palaverin ja tarkistaisivat kokoomuksen linjaa asiasta, olisi oppivelvollisuusiän korotus mahdollista toteuttaa hyvässä yhteisymmärryksessä yli puoluerajojen.